Edunvalvontaa arjessa

Opas arjen pulmatilanteisiin

Hyvä lukija!

Edunvalvontaa arjessa -opas täydentää aiemmin sekä verkossa että painettuna julkaistua Mielen kuntoutujan, omaisen ja ammattilaisen edunvalvontaopasta. Edunvalvontaa arjessa -opas antaa käytännön tietoa niihin arjen elämän pulmatilanteisiin, mitä sairastuminen voi tuoda tullessaan. Sairastuminen voi vaikuttaa moneen asiaan kuten vaikkapa taloudelliseen tilanteeseen, opiskeluun tai työllistymiseen. Sairastuminen myös koskettaa monella tavalla läheisiä.

Aiemmin julkaistuun Edunvalvontaoppaaseen koottiin kuntoutujan, hänen läheisensä ja työntekijän oikeusasemaan liittyviä asioita. Lisäksi aiemmin julkaistu Omaisen opas antaa ensitietoa ja tukea vaikeassa elämäntilanteessa selviytymiseen. Tämänkin oppaan toivotaan osaltaan tukevan ja kannustavan ammattilaisia, kuntoutujia ja heidän läheisiään toimivaan yhteistyöhön.

Oppaan sisältö

1. Sairastuminen on myös omaisen ja muun läheisen asia

2. Talous

3. Oikeudellinen neuvonta ja oikeusapu

4. Asuminen

5. Työllistyminen

6. Opiskelu

7. Vapaa-aika

Esimerkkitarinat

Opasta lukiessasi tapaat yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä sairastavan Mikon, joka avaa oman tarinansa avulla oppaan sisältöjä. Mikon lisäksi esimerkeissä on mukana myös Mikon vaimo, Aino.

Mikko

Aino

1. Sairastuminen on myös omaisen ja muun läheisen asia

Sairastuneen hoitotahdon ilmaiseminen

Sairastunut, joka haluaa omaisensa, läheisensä tai perheensä olevan hoidossa mukana, tulee selkeästi ja avoimesti ilmaista hoitohenkilökunnalle, että haluaa läheisensä osallistuvan hoitoonsa. Sairastunut voi täyttää psykiatrisen hoitotahdon tai antaa vapaamuotoisen suullisen tai kirjallisen tahdonilmaisun asiasta.

Hoitojakson alussa kaikkien osapuolten tilannetta selkiyttää hyvin toteutettu alkuhaastattelu ja hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelmaan kirjataan, keitä potilaan lähipiiriin kuuluu ja kenelle saa antaa tietoja potilaan terveydentilasta. Läheisten, potilaan ja hoitopaikan kanssa yhdessä käyty neuvottelu on usein tarpeen, jotta potilaan parhaaksi saadaan käynnistettyä luottamuksellinen yhteistyö.

Lue lisää hoitosuunnitelmasta Hoitopaikanvalinta.fi-sivustolta.

Muista pitää huolta myös omasta jaksamisestasi

Jotta voit auttaa läheistäsi, pidä huoli omasta terveydestäsi ja jaksamisestasi. Tämä on velvollisuus itseäsi kohtaan. Sinulla on sairastuneen läheisenä oma elämä elettävänään. Mikäli koet tilanteen vaarantavan oman terveytesi, on sinulla oikeus ja velvollisuus ”irtisanoutua” roolistasi. Henkilökunnan tulisi myös kysyä sinun ja muiden perheenjäsentesi jaksamisesta.

Mielen kuntoutujan, omaisen ja ammattilaisen edunvalvontaoppaan viimeisellä sivulla on kirje hoitotaholle. Täytä ja lähetä se, niin autat asioita eteenpäin! Voit myös ladata kirjepohjan itsellesi alta.

Kirje hoitotaholle (PDF)

Sinun ei tarvitse itse vastata kaikesta. Järjestä asianmukaiset tukipalvelut, jotta voit keskittyä omaan elämääsi ja läheisenä olemiseen.

Kiinnitä huomiota omaan jaksamiseesi! Viimeistää silloin, kun mielessä alkaa pyöriä ”täytyy jaksaa”, ”pakko jaksaa”, ”kukaan muu ei osaa”, tulisi ottaa aikalisä.

Mikko

Mikon jouduttua ensimmäistä kertaa psykiatrian päivystykseen, hän kävi pitkän keskustelun hoitohenkilökunnan kanssa siitä kenelle hänen sairaalasta olostaan ilmoitetaan. Mikkoa hävetti ja hän oli omasta tilanteestaan hämillään. Lopulta Mikko pyysi sairaanhoitajaa soittamaan vaimolleen kun koki ettei itse sitä pysty tekemään. Jälkikäteen Mikko oli hyvin helpottunut, että asia otettiin puheeksi.

Aino

Puhelun saadessaan Aino säikähti Mikon tilannetta. Hetken asiaa sulateltuaan Aino ei kuitenkaan ollut kovin yllättynyt. Hän oli ollut huolissaan miehensä kokemasta stressistä jo pitkään. Ainon mennessä katsomaan Mikkoa sairaalaan, he kävivät tilanteesta keskustelun henkilökunnan kanssa ja sopivat miten jatkossa vastaavissa tilanteissa toimitaan.

2. Talous

Noin joka kymmenennellä ihmisellä on velkaongelmia elämänsä aikana. Vielä useammalla on ajoittain vaikeuksia maksaa laskujaan. Lisäksi arvioidaan, että noin 660 000 ihmistä elää Suomessa köyhyysrajalla. Voisi sanoa, että kamppailu raha-asioiden kanssa on arkipäivää monelle ihmiselle.

Taloudellinen niukkuus aiheuttaa kovasti stressiä ja huolta. Se on yllättävän usein myös asia, josta ei puhuta edes läheisille. Taakka, jota kannetaan aivan yksin. Siksi raha-asioiden puheeksi ottaminen on tärkeää ja oleellinen osa ihmisen kohtaamista kokonaisvaltaisesti. Uskalla siis kysyä ja puhua rahasta!

Pelkkä rahasta kysyminen saattaa herättää toisessa halun hakea apua. Avun hakeminen on aina hyvä asia. Vaihtoehtoja on enemmän, jos hakee apua ajoissa!

Talouteen liittyvien ongelmien konkreettisia hälytysmerkkejä ovat mm.

  • laskujen maksaminen myöhässä
  • tarve maksaa arjen menoja luotolla
  • vuokran maksaminen aina myöhässä
  • rahojen loppuminen kesken kuuta
  • jatkuva säästöjen käyttö arjen menoihin

Lue lisää Takuusäätiön sivuilta.

Mikko

Mikko on sanonut Ainolle maksavansa sähkö- ja puhelinlaskut, mutta sairautensa johdosta Mikko ei ole niitä kyennyt maksamaan.

Nyt Mikolle on tullut perintäkirje. Kirjeessä kehotetaan maksamaan rästissä olevat saatavat mahdollisimman pikaisesti. Mikkoa nolottaa, mutta saa kerrottua asiasta vaimolleen Ainolle.

Aino

Kun Aino sai tietää, että Mikko ei ole maksanut laskuja, hän oli aluksi järkyttynyt ja huolissaan perheen taloudellisesta tilasta. Aino luotti miehensä hoitavan heidän yhdessä sopimansa laskut ja oli Mikolle asiasta vihainen. Ainoa pelotti, tuleeko heille tästä maksuhäiriömerkintä. Ainoa jäi huolettamaan se, onko laskuja vielä lisää maksamatta.

3. Oikeudellinen neuvonta ja oikeusapu

Oikeusapu tarkoittaa, että henkilö voi saada avustajan oikeudellisen asian hoitamista varten  kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat ja sitä haetaan valtion oikeusaputoimistolta. Oikeusapua voidaan hakea miltä tahansa oikeusaputoimistolta hakijan asuinpaikasta riippumatta. Hakijan tulee esittää selvitys tuloista ja vähennettäväksi vaadittavista menoista sekä omaisuudesta ja veloista.

Oikeusapua tarjoavat oikeudenkäyntiasioissa julkiset oikeusavustajat, asianajajat ja muut lakimiehet ja muissa asioissa julkiset oikeusavustajat. Julkiset oikeusavustajat työskentelevät valtion oikeusaputoimistoissa.

Lisätietoa ja Suomen oikeusaputoimistot löydät Oikeus.fi-sivustolta.

4. Asuminen

Suomessa kunnilla on velvollisuus järjestää kotipalvelu sitä tarvitseville. Maksu palvelusta määräytyy sen mukaan, onko kyse tilapäisestä vai jatkuvasta avuntarpeesta.

Lisätietoja saat oman kunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta tai Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Mielenterveyskuntoutujat asuvat eri tavoin omasta elämän tilanteestaan riippuen, esimerkiksi itsenäisesti vuokra- tai omistusasunnossa, perheensä kanssa tai tuetussa asunnossa. Käytettävissä olevasta mielenterveyskuntoutujien tuetusta asumisesta käytetään monia eri termejä palvelun tuottajasta ja kunnasta riippuen. Palveluiden saatavuutta voi hankaloittaa se, että käytännöt ja käsitteet poikkeavat kunnittain.

Laadukas kotipalvelu ja kotisairaanhoito perustuvat asiakkaan toimintakyvyn arviointiin ja sen perusteella laadittavaan palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Suunnitelma laaditaan yhdessä kunnan ja palvelun käyttäjän kanssa. Sen toteutumista seurataan ja sitä tarkistetaan palvelujen tarpeen muuttuessa.

Kotona asuminen

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelut

Tukipalvelut

Tuettu asuminen

Palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen

Asuminen kotona

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluilla tuetaan kotona selviytymistä. Kotipalveluja voivat saada ikäihmiset, vammaiset ja sairaat tai henkilöt, joiden toimintakyky on muun syyn vuoksi alentunut. Lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Tukipalveluilla täydennetään kotipalvelun antamaa henkilökohtaista huolenpitoa. Tukipalvelut ovat monesti ensimmäisiä palveluita, joita asiakas tarvitsee itsenäisen asumisen tueksi. Tukipalveluita ovat ateriapalvelu, siivous, vaatehuolto, kauppa- ja muut asiointipalvelut ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut.

Lue lisää kotihoidosta ja kotipalveluista Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Tuettu asuminen

Käytettävissä olevasta mielenterveyskuntoutujien tuetusta asumisesta käytetään monia eri termejä palvelun tuottajasta ja kunnasta riippuen. Palveluiden saatavuutta voi hankaloittaa se, että käytännöt ja käsitteet poikkeavat kunnittain. Tuettu asuminen voi tarkoittaa

  • asumispalveluita
  • palveluasumista
  • tehostettua palveluasumista.

Tuetun asumispalvelun palvelu voi olla esimerkiksi työntekijän käynnit tai ryhmätoiminta.

Palveluasuminen toisaalla voi tarkoittaa sitä, että asiakas saa tukea useita kertoja päivässä kaikkina viikonpäivinä. Hän asuu omassa asunnossaan, ja palvelut sovitetaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeista lähtien. Palveluasuminen perustuu vuokrasuhteeseen. Vuokran lisäksi asukkaat maksavat ateriat, tukipalvelumaksun sekä asiakasmaksun saamistaan hoivapalveluista. Asiakasmaksu määräytyy tulojen mukaan. Palveluasunnoissa hoivan, huolenpidon ja muun avun tai palvelun tarve määritellään henkilökohtaisen hoito- ja palvelusuunnitelman avulla.

Tehostettu palveluasuminen on yleensä tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea ja avustamista ympäri vuorokauden. Palvelut tapahtuvat asiakkaan asumispalveluyksikössä ”omassa kodissa” hänen tarpeistaan lähtien.

5. Työllistyminen

Joskus jatkaminen nykyisessä työssä ei onnistu. Onneksi tarjolla on vaihtoehtoja, joihin voit tutustua alla.
Kelan palveluita
Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen tavoitteena on löytää toiveita, osaamista ja taitoja vastaava sekä terveydentilaan soveltuva palkkatyö. Työhönvalmennuksen kesto on keskimäärin vuoden.

Työhönvalmennuksen alkuvaiheessa tukea saadaan työpaikan etsimiseen sekä työnhaku- ja työelämätaitojen vahvistamiseen. Tämän jälkeen tukea ja ohjausta annetaan työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen. Myös työnantajaa tuetaan kuntoutujan työllistämisessä.

Päätösvaiheessa mietitään, millaista tukea vielä tarvitaan, jotta hakija sijoittuisi työelämään. Samalla suunnitellaan myös sitä, mihin henkilö suuntaa työhönvalmennuksen jälkeen.

TE-toimiston palveluita
Työ- ja elinkeinotoimistot (TE- toimistot) järjestävät monenlaisia väyliä työllistymiseen. Tukityöllistämisestä sovitaan työnhaku- tai aktivointisuunnitelmassa, jonka työnhakija ja työvoimatoimisto tekevät yhdessä. Työhönvalmentaja tukee työpaikan hakemisessa ja tarvittaessa toimii kuntoutujan tukena uuden työn alkuvaiheessa.

Lue lisää työhönvalmennuksesta TE-palveluiden sivuilta.

Työkokeilussa työpaikalla selvitetään kuntoutujan soveltuvuutta tiettyyn ammattiin tai selvitetään kouluttautumisvaihtoehtoja. Työkokeilun kesto vaihtelee, sillä asiakkaiden tilanteet ja kokeilun tavoitteet ovat erilaisia. Työkokeilu ei ole työsuhde, sen ajalta ei makseta palkkaa, eikä se kerrytä vuosilomapäiviä tai eläkettä.

Lue lisää työkokeilusta TE-palveluiden sivuilta.

Koulutuskokeilussa kuntoutuja voi tutustua koulutusalaan ja oppilaitokseen, johon hän suunnittelee hakevansa.

Työvoimatoimisto voi myös myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän henkilön palkkauskustannuksiin. Tuen myöntäminen harkitaan asiakaskohtaisesti

Kunnan ja kolmannen sektorin työtoiminta
Työtoiminnalla tarkoitetaan työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla vammaisuuden tai sairauden vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua työllistymistä tukevaan toimintaan ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin.

Työtoiminasta maksettava korvaus on verotonta, jos korvauksen saaja on mielenterveyspalvelujen käyttäjä ja korvauksen maksaja on kunta tai yleishyödyllinen yhteisö. Veroton korvaus voi olla enintään 12 euroa päivässä. Työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta ovat kuntien järjestämisvastuulle kuuluvaa toimintaa. Kunnat järjestävät näitä toimintoja mielenterveyskuntoutujille kuitenkin hyvin vähän. Tämän vuoksi yhdistyksillä ja muilla kolmannen sektorin toimijoilla on keskeinen tehtävä näiden palvelujen toteuttajana.

Lisätietoja löydät Mielenterveyden keskusliiton oppaasta Mielenterveyskuntoutujan ammatillista kuntoutusta tukevat palvelut, osio 3. Työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta.

Klubitalo ja siirtymätyö
Klubitalojen tavoitteena on tarjota kävijöilleen sisältöä ja mielekästä yhdessä tekemistä talolla tapahtuvien töiden (esim. yhteisen lounaan valmistus, talon ylläpidolliset työt, toimistotyöt ym.) merkeissä. Lisäksi Klubitalot tarjoavat työ- ja opintovalmentajien henkilökohtaista tukea löytämään sinulle elämäntilanteeseesi sopiva tapa työllistyä tai edetä työelämään paluuta kohti. Taloilta kannattaa kysellä tuetun työn työpaikkoja sekä Klubitalon oman työllistymisohjelman mukaisia siirtymätöitä.

Siirtymätyöllä tarkoitetaan Klubitaloyhteisön tukemaa, määräaikaista työsuhdetta avoimilla työmarkkinoilla. Siirtymätyö on yleensä suoritustason työtä, jonka pystyy oppimaan paikan päällä. Työntekijä tekee työnantajan kanssa määräaikaisen työsopimuksen ja työstä maksetaan normaali, alan työehtosopimuksen mukainen palkka. Klubitalon työvalmentaja vastaa työhön perehdytyksestä ja antaa tarvittaessa työntekijälle tukea jakson aikana. Ohjaaja myös paikkaa tarvittaessa mahdollisia poissaoloja. Yhden siirtymätyöjakson (kesto noin 6 kuukautta) päättymisen jälkeen työtä jatkaa toinen Klubitalon jäsen. Näin mahdollisimman moni kuntoutuja pääsee hyötymään siirtymätyöstä.

Lue lisää siirtymätyöhjelmasta Suomen klubitalojen sivuilta.

Mikko

Mikko on aloittanut kuntansa kuntouttavassa työtoiminnassa, sillä hänellä ei sairautensa vuoksi ole edellytyksiä osallistua työllistymistä tukevaan toimintaan eikä jatkaa vanhassa työpaikassaan.

Työtoiminnasta maksettava korvaus on verotonta, sillä Mikko on mielenterveyspalvelujen käyttäjä ja korvauksen maksaja on kunta tai yleishyödyllinen yhteisö. Veroton korvaus voi olla enintään 12 euroa päivässä.

Kuntouttavassa työtoiminnassa Mikko käy oman jaksamisensa mukaan, tällä hetkellä kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on tukea esimerkiksi työ- ja toimintakykyä. Tämä tukee Mikon tavoitetta palata tulevaisuudessa vanhaan työhönsä.

Aino

Mikon aloitettua kuntouttavassa työtoiminnassa, Ainoa alkoi huolettamaan vaikuttaako Mikon ”työttömyys” heidän talouteensa. Hän varasi Mikon kanssa ajan kuntansa sosiaalitoimistosta. Josta perhe sai neuvoja ja apua etuuksien hakemiseen.

6. Opiskelu

Valmentava ja kuntouttava koulutus

Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumiseen ja oman elämän hallintaan. Koulutuksen tavoitteet määräytyvät opiskelijan voimavarojen ja elämäntilanteen mukaan ja koulutus kestää yleensä yhden lukuvuoden.

Oppisopimuskoulutus

Oppisopimuskoulutus on määräaikainen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään ammattioppilaitoksissa tai aikuiskoulutuskeskuksissa järjestettävillä tietopuolisilla kursseilla.

Oppisopimuskoulutuksen minimituntimäärä on 25 tuntia viikossa, mikä tarkoittaa sitoutumista viisi tuntia päivässä toteutettavaan koulutukseen.

Lue lisää oppisopimuskoulutuksesta Oppisopimus.net-sivustolta.

Aikuiskoulutus

Suomessa järjestetään aikuiskoulutusta yli 1 000 oppilaitoksessa:

  • aikuislukiot (peruskoulu- ja lukiotutkintojen suorittaminen)
  • ammatillinen aikuiskoulutus (ammatillisen perustutkinnon suorittaminen)
  • avoin yliopisto (yliopistojen tutkintovaatimusten mukaista, korkealaatuista ja tutkimukseen perustuvaa opiskelua)
  • kansalais- ja työväenopistot (yleissivistäviä, yhteiskunnallisia ja harrasteopintoja)
  • yksityinen sektori (henkilöstökoulutusta organisaatioiden ja yksittäisten työntekijöiden tarpeisiin).

Lue lisää aikuiskoulutuksesta Aikuis-koulutus.fi-sivustolta.

7. Vapaa-aika

Jokaisella meistä on mahdollisuus harrastaa ja virkistää mieltään. Harrastuksissa voi käyttää omia taitoja ja lahjakkuuksia, mikä lisää elämän mielekkyyden kokemusta. Harrastaessa voi myös oppia uusia asioita ja siten saada uudenlaista ajatuksen aihetta ja mukavaa tekemistä.

Harrastaa voi yksin tai yhdessä muiden kanssa. Jokainen voikin pohtia sitä, millaisen tekemisen itse kokee mielekkäänä ja sisäistä voimantunnetta kasvattavana. Kokeilemalla rohkeasti erilaisia vaihtoehtoja voi löytää itselleen sopivan harrastuksen.

Harrastukset ja virkistysmahdollisuudet eivät ole aina maksullisia, sillä tekemistä ja piristäviä asioita voi löytää myös ilmaiseksi esimerkiksi lähiympäristöstä tai erilaisesta yhdistystoiminnasta. Luonto ja liikkuminen ovat asioita, joiden on todettu olevan monessakin mielessä ihmisille hyväksi ja kannattaakin lähteä kotoa vaikka kävelylle.

Luonto vaikuttaa ihmiseen eri aistien välityksellä. Se vaikuttaa myös ihmisen sisäisen kellon toimintaan silmiin tulevan valon määrän kautta ja tästä johtuen myös ihmiset, joilla on unettomuutta tai kaamosmasennusta, saattavat hyötyä luonnossa liikkumisesta. Luontoa voi käyttää ahdistuksen, levottomuuden ja masennuksen lievittämiseen sekä tunteiden tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Oleskelu luonnossa voi lievittää fyysisiä oireita kuten kipua ja vähentää myös häiritsevää tietoisuutta niistä. Luonnosta saa parhaan terveyshyödyn toistuvilla käynneillä omilla mielipaikoillaan.

Kunnan harrastus- ja virkistysmahdollisuudet
Kuntien tarjoamia vapaa-ajan viettopaikkoja, harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia on tarjolla vaihtelevasti kunnasta riippuen. Näistä löydät parhaiten tietoa oman kuntasi tai kaupunkisi Internet-sivuilta. Tiedot löytyvät yleensä kunnan kulttuuri ja vapaa-aikasivustolta. Voit myös tutustua asuminen ja ympäristö – sivustoon, jossa on tietoa mm. puistoista ja leikkipaikoista, luonnosta ja yleisistä alueista. Kunnan kotisivuilla on usein tiedot myös alueellisesta järjestö- ja vapaaehtoistoiminnasta.

Yleensä kunnasta löytyy ainakin uimahalli, kuntosali, kirjasto, urheilukenttä, ulkoilupuisto ja erilaisia kulttuuritapahtumia. Kunnan alueelta voit myös löytää asukastiloja, toimintakeskuksia ja monitoimitaloja. Paikasta riippuen niissä on mahdollisuus käydä kahvilla, ruokailla ja osallistua harrastustoimintaan.

Kansalaisopistot
Suomessa on yhteensä 185 kansalaisopistoa ja ne toimivat jokaisen kunnan alueella. Nimeltään kansalaisopisto voi olla myös työväenopisto, opisto tai aikuisopisto. Kansalaisopiston kursseille voi osallistua kuka tahansa iästä ja koulutustaustasta riippumatta. Kurssitarjonta vaihtelee eri paikkakunnittain ja eri kansalaisopistoissa on erilaisia painotuksia niiden suhteen. Kurssitarjontaan voi usein vaikuttaa esittämällä kansalaisopistolle omia toiveitaan. Tarjontaan kuuluu useimmiten taideaineiden, käsityön, musiikin, kotitalouden, liikunnan, tietotekniikan ja kieli- ja kirjallisuuden kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Omaehtoisuus, yhteisöllisyys ja osallisuus korostuvat kansalaisopisto-opinnoissa, eivätkä kurssit ole tutkintotavoitteisia.

Lue lisää Kansalaisopistot.fi-sivustolta.

Seurakunnat
Seurakunnat tarjoavat monenlaista toimintaa, johon voi yleensä kuka vain osallistua. Seurakunnasta riippuen he järjestävät esimerkiksi erilaista ryhmätoimintaa, teemailtoja, rukous- ja hartaushetkiä, maksuttomia konsertteja, musiikkiteemamessuja, kuoro- ja bänditoimintaa, perhe- ja päiväkerhoja, parisuhde- ja muita kursseja, retriittejä, leirejä ja matkoja.

Seurakuntien toiminnasta saat parhaiten tietoa heidän Internet-sivuiltaan, ottamalla yhteyttä seurakunnan työntekijään tai käymällä seurakunnan toimistossa.

Järjestö- ja yhdistystoiminta
Yhdistystoiminta on vapaaehtoista toimintaa, johon voit liittyä kunkin yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Yhdistystoiminnan jäseniä motivoi yleensä yhteinen kiinnostuksen kohde.

Voit etsiä itseäsi kiinnostavia yhdistyksiä Yhdistystieto-sivustolta.

Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami ry
Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami on alueellisten omaisyhdistysten keskusjärjestö ja mielenterveyskuntoutujien omaisten valtakunnallinen edunvalvontaorganisaatio. Keskusliiton toiminnan tarkoituksena on tukea ja palvella 17 alueellista jäsenyhdistystä työssä mielenterveysomaisten hyväksi.

Paikalliset omaisyhdistykset järjestävät mielenterveysomaisille mm. toimintaryhmiä, kursseja, tapahtumia ja lomatoimintaa. Omaisten vertaisryhmissä omaiset voivat jakaa kokemuksiaan, saada tietoa psyykkisistä sairauksista ja oppia hyödyntämään voimavarojaan.

Kaikki paikallisyhdistykset löydät FinFami ry:n sivuilta.

Mielenterveyden keskusliitto
Mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä etuja yhteiskunnassa, toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja. Toiminnan punainen lanka on vapaaehtoisuus ja vertaistuki. Toiminnassa yhdistetään kokemusasiantuntemus ja ammatillisuus. Organisaatioon kuuluu 160 jäsenyhdistystä.

Mielenterveysaiheisia vertaistukiryhmiä kokoontuu eri puolella Suomea. Ryhmissä on mahdollisuus keskustella samanlaisen elämäntilanteen tai samankaltaisia kokemuksia omaavien ihmisten kanssa. Vertaistukiryhmät voivat olla myös toiminnallisia, jolloin niissä voi harrastaa mm. liikuntaa, käsitöitä ja tehdä ruokaa. Ryhmät ovat yleensä maksuttomia.  ja

Tutustu paikallisyhdistyksiin Mielenterveyden keskusliiton sivuilla.

Tutustu valtakunnallisiin yhdistyksiin Mielenterveyden keskusliiton sivuilla.

Mieli maasta ry
Mieli maasta ry on valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on tukea masennukseen sairastuneita ja heidän läheisiään, sekä vaikuttaa yhteiskunnassa masennusta ehkäisevästi. Mieli maasta ry tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuutta tulla yhteisöön, jossa jokaista kuunnellaan ja ymmärretään.

Tutustu yhdistyksen vertaistukiryhmiin Mieli Maasta ry:n sivuilla.

Mene metsään virtuaalisesti!
Nykymaailmassa luontokokemus ei välttämättä aina odota oven takana. Saatat olla etäällä sinulle mieluisasta luonnosta.

Virtuaalisen metsäkävelyn avulla pääset aistimaan luontoa, vaikka et itse pääsisikään luontoon saakka liikkumaan. Virtuaalimetsäkävely toimii myös hyvänä muistutuksena, että luonnossa on paljon asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Laita kuulokkeet korviin ja keskity virtuaalisestikin välittyvään luonnon voimaan!

Lähde virtuaaliselle metsäkävelylle Mielenterveystalo.fi-sivustolla.

Mikko

Mikon kunto oli sairastumisen jälkeen laskenut huomattavasti. Mikko itse oli uupunut ja kaipasi työtoiminnan lisäksi itselleen jotain vastapainoa.

Hän löysi psykiatrisen poliklinikan sairaanhoitajan ja vaimonsa tukemana vanhan tutun harrastuksensa jalkapallon. Hän hakeutui oman alueensa jalkapalloseuran kuntofudis-ryhmään ja rupesi käymään vaimonsa kanssa myös kävelyillä.

Aino

Aino oli erityisen huolissaan Mikon rapistuneesta kunnosta ja painon noususta. Mikko oli ennen sairastumistaan ollut hyvin liikunnallinen ja aktiivisesti mukana erilaisissa urheiluharrastuksissa.

Mikon paino oli noussut reilut 15 kiloa ja vaikutti iltaisin hyvin vetämättömältä. Aino kannusti miestänsä ottamaan asian puheeksi psykiatrian poliklinikalla. Apua ja rohkeutta puheeksi ottamiseen Aino sai tutustuessaan asuinalueensa liikuntamahdollisuuksiin ja Edunvalvontaa arjessa -oppaaseen.

Edunvalvontaa arjessa -digiopas perustuu laajempaan samannimiseen oppaaseen, jonka on toimittanut Irma Pahlman (Laurea Ammattikorkeakoulu). Digioppaan sisällöt on tiivistänyt ja toimittanut Olli Verkama (Laurea Ammattikorkeakoulu).

Oppaan kirjoittajina ovat toimineet Marjukka Eerola (Laurea Ammattikorkeakoulu), Tommi Hopearuoho (Hätäkeskuslaitos), Armi Kallas (Hyvinkään setlementtiyhdistys), Irma Pahlman (Laurea Ammattikorkeakoulu), Paula Paloheimo (Takuusäätiö), Marianne Rossi (Laurea Ammattikorkeakoulu), Reetta Sedergren (Nurmijärven klubitalo), Eija Suominen (FinFami Uusimaa ry) ja Anja Tauriainen.

Laajemman Edunvalvontaa arjessa -oppaan löydät täältä.

 

Arvioi opas

Pin It on Pinterest