Valtiovalta: älä tapa lypsävää lehmää - älä leikkaa työssäkäyvien ennaltaehkäisevästä työstä - FinFami Uusimaa ry

”Olen onnekas, en siksi, että poikani sairastui vakavasti, vaan siksi, että löysin Finfamin. Ilman Finfamin tarjoamaa vertais- ja muuta tukea en olisi päässyt jaloilleni enkä jaksanut jatkaa työelämässä.”

– Psyykkisesti sairastuneen lapsen isä

Suomen hallitus tarkensi hiljattain kehysriihessään sote-järjestöjen leikkausten kohdentumisesta. FinFami Uusimaa ry:n valtionavustuksiin uhkaa ensi vuonna kohdentua merkittävä leikkaus. Lisää leikkauksia on kaavailtu vuosille 2026 ja 2027. Jos leikkaukset toteutuvat, vaarantavat ne mielenterveysläheisille ja -perheille suunnatun tuen. Kestävyysvajeen uhatessa, onko Suomella varaa leikata työssäkäyvien ihmisten ennaltaehkäisevästä ja toimintakykyä tukevasta toiminnasta?

Suomessa vallitsee mielenterveyskriisi. Mielenterveydellisistä syistä johtuvat sairauspoissaolot maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle yhteensä noin 1,3 miljardia euroa vuodessa (Kela 2024). Suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen peruste on masennus. Mielenterveys- ja käyttäytymisen häiriön diagnoosin perusteella eläkettä saavat muodostavat yli puolet (55 %) kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä. (Eläketurvakeskus 2023.) Mielenterveyshäiriöiden diagnoosit sekä niistä johtuva työkyvyttömyyseläköityminen on merkittävä yhteiskunnallinen haaste suomalaisten terveydelle ja työkyvylle.

Samanaikaisesti meillä on kansallisesti noin puoli miljoonaa mielenterveysläheistä ja -omaista, joiden lähipiirissä joku sairastaa tai oireilee psyykkisesti. (Esa Nordling, THL 2024). Kun läheisen psyykkinen oireilu pitkittyy eikä hän saa tarvitsemaansa hoitoa, hoitovastuu jää usein omaisille, jolloin heillä on kohonnut riski uupua: noin 46 % sairastuneiden läheisistä on vaarassa sairastua itse kuormittavan elämäntilanteen vuoksi (Nordling 2024).

On olemassa vaara, että entistä useampi työelämässä tai opinnoissa oleva toimintakykyinen veroja maksava kansalainen syrjäytyy läheisen psyykkisen sairauden vuoksi. Tämä lisää jo valmiiksi ylikuumentuneen julkisen terveysjärjestelmän paineita. Kun ikääntyvien ihmisten lukumäärä yhteiskunnassa lisääntyy, ja huoltosuhde heikkenee, Suomella ei ole varaa menettää yhtään veronmaksajaa siksi, että läheisen psyykkinen oireilu saa ihmisen syrjäytymään, semminkin kun ongelmaa voidaan ennaltaehkäistä. Kuka muuten maksaa tulevat eläkkeet?

Sote-järjestöt tekevät jotain, mitä muut eivät tee – ne ennaltaehkäisevät

Sote-järjestöillä on erityisosaamista, jotka täydentävät julkisen sektorin korjaavia palveluita. Järjestöjen palveluita ei aina tunneta tai osata arvostaa, kunnes elämän tuomat vastoinkäymiset ovat liikaa. FinFami Uusimaa ry tukee mielenterveysläheisiä ja -perheitä, jotta he jaksavat pysyä arjessa kiinni, käydä töissä, maksaa veroja ja olla hyviä perheenjäseniä sekä ystäviä toisilleen. Kukaan muu ei tee samanlaista työtä, eikä yhdistyksen toiminnalla ole päällekkäisyyksiä minkään muun toimijan kanssa: jos FinFami-yhdistyksiä ei olisi, ne pitäisi keksiä.

Kun julkinen sektori keskittyy korjaamaan tapahtunutta vahinkoa, FinFami-yhdistykset ennaltaehkäisevät, että sairastuneiden määrä ei enää kasva, eivätkä perheiden ongelmat kasvaisi ylisukupolvisiksi. Omaisten uupumista voidaan ennaltaehkäistä, mutta se vaatii valtiolta tukea ja sen, että päättäjät sekä kansalaiset ymmärtävät, että yhdistyksen tekemä työ yhteiskunnallisesti tärkeää. Yhdistyksen toiminta perustuu psykoedukatiivisiin malleihin ja menetelmiin (mm. Vertti- ja Lapsi puheeksi -mallit), joilla on tieteellinen perusta, ja joista monet ovat Käypä hoito -suosituksia. Yhdistys on tehnyt 35 vuotta tuloksellista omais- ja perhetyötä, jossa on tuettu läheisiä pysymään elämän syrjässä kiinni.

Kuinka turvataan se, että ihmisten työkyky säilyy?

Valtion budjettiriihessä päätettiin äskettäin leikata FinFami Uusimaa ry:ltä valtionavustuksia vuodelle 2025 yhteensä 4 %. Euroissa se on 30 000. Leikkaus on valtiolle pieni, mutta sen vaikutukset voivat olla suuret Uudenmaan alueen asukkaille. Yhdistys ei voi toimia ja tehdä työtään ilman palkattua henkilökuntaa, toimintarahoitusta tai toimitiloja. Toiminta-alueella (koko Uusimaa) on noin 1,8 miljoonaa asukasta. Yhdistyksessä työskentelee 10 työntekijää. Se on 180 000 asukasta työntekijää kohden.

Petteri Orpon hallituksen talouspolitiikan painopisteet ovat taloudellinen vakaus, työllisyys, talouskasvu ja hyvinvointipalveluiden turvaaminen sekä ennaltaehkäisevien palveluiden korostaminen korjaavien sijaan. Hallitus sitoutuu julkisen talouden tasapainottamiseen varmistaakseen kansalaisten hyvinvoinnin ja kestävän talouskehityksen. Suomen valtiontalous on saatava nousuun, mutta se vaatii sitä, että ihmiset jaksavat käyvät töissä.

Käykö niin, että tulevaisuudessa mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden kotihoito kasaantuu entistä vahvemmin heidän läheisilleen? Kuinka varmistetaan, että mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden läheisten omaishoitajuus tunnistetaan ja tunnustetaan yhteiskunnallisesti? Kuinka hallitus aikoo säästötoimenpiteillään ja kohdentamisella turvata sen, että meillä riittää tulevaisuudessa työkykyisiä työntekijöitä?

Perukaa omais- ja perhetyötä tekevien järjestöjen leikkaukset

Valtion vuoden 2025 talousarvio käsitellään raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa 23.9.2024. Talousarvio vahvistetaan joulukuussa. FinFami -kentällä on viesti päättäjille:

Älkää leikatko järjestötyöstä, joka auttaa ihmisiä selviytymään arjessa.
Älkää leikatko toiminnasta, jolla ei ole päällekkäisyyksiä minkään julkisen tai järjestösektorin toimijan kanssa.
Älkää lisätkö mielenterveyskriisiä tuottamalla lisää psyykkisesti sairastuneita, kun se voidaan vielä estää.
Perukaa mielenterveysläheis- ja perhetyöhön tehtävät sote-järjestöjen leikkaukset, koska niihin ei ole yksinkertaisesti varaa.
FinFami -yhdistysten tukeminen on koko Suomen etu.

FinFami Uusimaa ry kiittää FinFami Etelä-Pohjanmaa ry:n aluetyöntekijä Petra Reinikaista hyödyllisistä lisäyksistä, kommenteista ja keskustelusta. Petra: you are the G.O.A.T.