Valtiovarainministeri Riikka Purran esitys 100 miljoonan euron lisäleikkauksista sote-järjestöiltä osuu jo valmiiksi haavoittuneeseen kohtaan. Hallituksen aiempi päätös 140 miljoonan euron leikkauksista oli jo itsessään dramaattinen isku. Nyt puhutaan kehityksestä, joka ei ole enää säästämistä vaan alasajoa.
FinFami Uusimaa ry:ssä kohtaamme päivittäin vanhempia, puolisoita ja lapsia, joiden läheinen sairastaa mielenterveyden häiriötä. Heidän tilanteensa on usein kuormittava, yksinäinen ja toivoton. Meidän työmme tukee jaksamista, ennaltaehkäisee kriisejä ja vähentää raskaan palvelujärjestelmän kuormaa.
Sote-järjestöt tekevät työtä, jota julkinen sektori ei tee, eikä edes pysty tekemään. Me emme ole päälle liimattua hyväntekeväisyyttä, vaan olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Jos järjestöt kaatuvat, kaatuvat myös monet palveluiden käyttäjät. Syntyy turhaa inhimillistä kärsimystä – ja samalla yhteiskunnan kustannuspaine kasvaa.
Leikkaukset osuvat erityisesti pieniin ja keskisuuriin järjestöihin. Juuri niihin, joissa jokainen euro muuttuu konkreettiseksi avuksi. Säästö syntyy paperilla, mutta todellisuudessa kustannukset tulevat moninkertaisina takaisin erikoissairaanhoidon, lastensuojelun ja muun korjaavan työn muodossa.
Tarvitsemme nyt viisautta, ei lyhytnäköistä talouskuria. Hyvinvointia ei rakenneta leikkaamalla sen kivijalkaa. Sote-järjestöt eivät ole menoerä, me olemme investointi inhimillisyyteen, arjen turvaan ja yhteiskunnan kestävyyteen. Hallituksen on syytä harkita vielä kerran: mitä tapahtuu, jos järjestöjen ääni ja apu vaimenevat? Kuka silloin kuuntelee, tukee ja pitää huolta?
8.8.2025, Hanna Kari, FinFami Uusimaan toiminnanjohtaja