Olen erittäin tyytyväinen saadessani liittyä Finfami Uusimaa -järjestöön. Tämä mahdollisuus antaa minulle tilaisuuden yhdistää kulttuuriantropologian taustani sekä syvän mielenkiintoni maahanmuuttoon ja mielenterveyteen liittyviin kysymyksiin. Odotan innolla, että pääsen antamaan panokseni missiolle, joka vastaa niin läheisesti ammatillisia ja henkilökohtaisia arvojani.
Valmistuin kulttuuriantropologian koulutukseni Helsingin yliopistossa. Opintojeni ansiosta minulla on syvällinen ymmärrys sukulaisuudesta ja maailman järjestelmistä (World Systems). Nämä ovat keskeisiä suurteemoja, jotka vaativat syvällistä ymmärrystä pyrittäessä ymmärtämään tiettyjä maahanmuuton aspekteja, erityisesti selvittäessä sitä, mitkä ovat kotitalouden keskeiset ihmissuhteet, kun joku on vakavasti sairas, kotitalouden taloudellinen haavoittuvuus ja suhde terveyteen, ja myös mikä on kulttuurienvälisen avioliiton merkitys.
Antropologina olen lisäksi kiinnostunut mielenterveydestä. Lähtökohtani on, että mielenterveyttä tulkitaan eri tavalla eri kulttuurissa. Monessa kulttuuriperinteessä mielenterveys nähdään pikemminkin henkisenä kysymyksenä, kaukana lääketieteellisenä aiheena. Tämä vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihmiset ilmaisevat pahoinvointiaan ja hakevat apua. Uskon, että antropologinen näkökulma on välttämätön, jotta tunnistamme instituutioiden käytännöissä piilevät kulttuuriset kitkakohdat ja voimme varmistaa, että terveysviranomaiset tarjoavat aidosti inklusiivista hoitoa monikulttuuriselle asiakaskunnalle.
Olen itsekin maahanmuuttaja Suomessa, mutta myös maahanmuuttajien jälkeläinen. Olen syntynyt Los Angelesissa, Kaliforniassa. Äitini rekrytoitiin Los Angelesiin 1950-luvun lopulla espanjankieliseksi sairaanhoitajaksi vastaamaan nopeasti kasvavan metropolin tarpeisiin. Kasvuvuosiini kuului myös pitkiä jaksoja Costa Ricassa, jossa taas koin uuden tulokkaan olemisen haasteet kielitaidostani huolimatta.
Tulin alun perin Suomeen jatkamaan kulttuuriantropologian opintoja Helsingin yliopistossa. Mielenkiintoni suomalais-ugrilaiseen ja erityisesti saamelaiseen kansankulttuuriin toi minut Pohjoismaihin.
Sitoutumiseni kolmanteen sektoriin on ollut elinikäistä. Kokemukseni kansalaisjärjestöistä alkoi jo nuoruudessani ja on kattanut monenlaisia aiheita: ihmisoikeuksien puolustamisesta ja asunnottomien perheiden tukemisesta vaihto-opiskelijoiden opastamiseen Suomessa ja Norjassa. Olen jopa saanut kokea ainutlaatuisen vastuun opaskoiranpennun hoitajana. Nämä monipuoliset roolit ovat kehittäneet minulle laaja-alaisen osaamisen ja vankan ymmärryksen järjestökentästä.
Lopputiivistelmänä totean, että olen innokas soveltamaan etnografisia taitojani ja kulttuurienvälistä asiantuntemustani Finfami Uusimaa -järjestön tekemään tärkeään työhön. Olen kiitollinen mahdollisuudesta muuttaa ammatilliset kiinnostuksen kohteeni merkitykselliseksi käytännön toiminnaksi.
Julkaistu 7.4.2026, teksti ja kuva: Sergio O’Campo