Hei sinä perheesi pärjääjä, miten menee? Kirjoitan tämän sinulle, koska saatat tunnistaa itsesi. Sisaruksesi kenties sairastaa psykoosisairautta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai oireilee diagnosoimatta. Mielenterveyden haasteeseen saattaa yhdistyä neuropsykiatrisia oireita tai kuvassa pyörivät ehkä alkoholi tai muut päihteet.
Tuntuuko siltä, että tuet, autat, osallistut – ja uuvut? Tämä on sinulle.
Terve sisarus voi olla perheen vastuunkantaja, tiedonlähde, hoitomuotojen tutkija ja asioiden järjestelijä. Terve sisarus voi olla korostetun reipas ja tunnollinen. Terve sisarus saattaa pitää tehtävänään ymmärtää kaikkia muita tai olla esimerkiksi hyväntuulinen humoristi, joka valaa olemassaolollaan uskoa muidenkin selviytymiseen.
Riskinä on, että roolista tulee myös terveen sisaruksen kokemus omasta itsestään: omien tarpeiden ja rajojen tunnistaminen heikentyy ja vaikeat tunteet lakaistaan piiloon sekä muilta että itseltä. Emme ehkä enää tunnista minkälainen toiminta olisi meille hyväksi.
Sisaruksen kokemus on erilainen kuin vanhempien kokemus
Sisarus seuraa usein vierestä sairastuneen lapsen ja vanhemman välisten toiminta- ja tunnemallien muodostumista. Me sisarukset saatamme omaksua kyseenalaistamatta sellaisiakin toiminta- ja ajatusmalleja, jotka ovat haitallisia.
Sairastuneeseen saatetaan suhtautua perheen yhteisenä projektina, jota määrittelee yhden vanhemman emotionaalinen suhde sairaaseen lapseen. Perheellä on ikään kuin yksi yhteinen, kyseenalaistamaton totuus, jolle kaikki osoittavat uskollisuutta.
Terveelle sisarukselle voi muodostua selviytymiskeinoksi sopeutuminen toimintamalleihin ja asenteisiin silloinkin, kun ne herättävät ristiriitaisia tunteita tai ovat toimimattomia pitkällä tähtäimellä.
Vertaistuki auttaa tunnistamaan omia tarpeita
Mielenterveyden haasteita sairastavien ihmisten omaisilla on korostunut riski sairastua masennukseen. Sisaruksena olen kamppaillut monien tunnetason haasteiden kanssa, joita on yhdistänyt taipumukseni asettaa muiden toiveet ja tarpeet omieni edelle. Se mitä itse tunnen ja tarvitsen ei ole tuntunut niin oleelliselta tai siihen on ollut vaikea saada yhteyttä.
Tunnistitko jotain edellä mainitusta?
Olet lämpimästi tervetullut vertaistuen pariin, keskustelemaan avoimessa hengessä siitä mitä me sisarusomaiset oikeasti koemme, minkälaiset rajat meille ovat hyväksi ja miten opimme harjoittamaan tervettä itsekkyyttä.
_______________________________________________________________________________________________________________________________
Julkaistu 7.8.2026, tekstin kirjoittaja on sisarusomaisten ryhmän vetäjä, mielenterveysomainen ja Finfamin vapaaehtoistyöntekijä. Kuva: Pexels.com