Maailma on tullut lyhyessä ajassa ihan järjettömän verkottuneeksi. Allekirjoittanut ei edes oikein muista aikaa, kun asiat ei ollut näin – osa lukijoistamme toki saattaa. Internetin avulla ihmisillä on pääsy milloin ja missä tahansa lukemaan ja näkemään kaikkea mitä muut ihmiset haluavat maailmalle itsestään jakaa. Tähän haluun sosiaalinen media perustuu. Ihmiset haluavat jakaa itsestään tietoa maailmalle ja ihmiset haluavat saada tietää, mitä toisten ihmisten elämään kuuluu.
Internetissä on iso määrä hyviä puolia – esimerkiksi ajantasaisen tiedon saanti mistä tahansa aiheesta on sellaisella tasolla, mistä ihmiskunta on aikaisemmin pystynyt vain haaveilemaan. Mutta internetissä on myös paljon huonoja puolia. Yksi isoimmista huonoista puolista on valtava informaatiotulva, jonka alaisena melkein jokainen ihminen jo on. Ihmisten etusivuille tulee ehdotuksia tunnetuista ihmisistä, jotka omalla alallaan ovat saattaneet saavuttaa jotain erityistä – yksi on olympiaurheilija, toinen on menestyvä yrittäjä, kolmas merkittävä filantrooppi. Toki, sama ilmiö on esimerkiksi television avulla ollut olemassa jo vuosikymmeniä, mutta internetin avulla ongelma on vain vahvistunut entisestään.
On erittäin helppoa katsoa tällaisia ihmisiä, katsoa itseensä ja miettiä ”Mitä minä olen oikein saanut aikaan?”. Tällainen omien aikaansaannosten miettiminen tulee vastaan jossain kohtaa elämää melkein jokaisella. Toki, meillä ihmisillä on erilaiset tavoitteet elämässä. Jotkut arvostavat taloudellista menestystä, tai maailmanparantamista tai vaikka onnistunutta perhe-elämää enemmän kuin jotkut toiset ihmiset keskimäärin. Mutta oli ne omat henkilökohtaiset tavoitteet kuitenkin mitä tahansa, helposti internetistä löytyy parilla klikkauksella ihmisiä, jotka kristallinkirkkaana esittävät maailmalle sitä kaikkea, mitä sinä haluaisit itselläsi olevan.
Tästä ihmisten puutteellisuuden tunteesta on syntynyt monia liiketoiminta-aloja. Toiset myyvät elämänmullistavia valmennuskursseja, kun taas toiset vakuuttavat sinua, että vain juuri heidän yrityksen tuotteellaan pystyt signaloimaan maailmalle olevasi kaupungin korkein pintaliitäjä. Ihmisille myydään helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin. ”Juuri sinä voit saavuttaa kaikki tavoitteesi minun palveluideni avulla”.
Ihmisiä myös tässä jatkuvassa internetin informaatiotulvassa kannustetaan olemaan yli-ihmisiä. Helposti tuodaan esimerkkejä urheilijasta, joka treenasi joka päivä 20 vuoden ajan tai yrittäjästä, joka teki 80-tuntisia viikkoja koko työuransa aikana. Ihmisiä jatkuvasti kannustetaan puskemaan itseään äärirajoille omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Se on helppo myyntipuhe ihmisille, koska se puhuu ihmisten sisäiseen tarpeeseen menestyä ja saavuttaa jotain osana isompaa ihmiskuntaa, mutta realistisesti se on hyvin harvoin mitä ihminen itse oikeasti haluaa.
Näistä yli-ihmisistä puhuttaessa usein jätetään puhumatta asioiden kääntöpuolesta. Näillä yli-ihmisillä usein saattoi olla joitain osa-alueita elämässä, jotka he muihin ihmisiin verrattuna saattoivat sivuuttaa melkein täysin. Jos koko työurasi teit 80-tuntista työviikkoa yrityksesi eteen, todennäköisesti suhteesi perheeseesi oli hieman puutteellinen. Jos omistit koko elämäsi minkä tahansa yhden asian superosaamiseen, todennäköisesti jätit keskittämättä energiasi kaikkeen muuhun, mitä elämä olisi voinut tarjota. Joillekin se voi olla hyväksyttävä hinta, mutta monelle se ei ole.
Yksi mielenkiintoisimmista tarinoista, miten ”huono lopputulos” voi lopulta olla ihmiselämän kannalta positiivinen asia on The Beatleseista ulospotkittu Pete Bestin tarina. Aluksi potkut maailman suurimmaksi muodostuneesta yhtyeestä tuhosi Bestin henkisesti ja vei hänet itsetuhon partaalle. Elämän edetessä kuitenkin hän päätyi toteamaan potkujen olevan yksi parhaimpia asioita, joita hänen elämälleen tapahtui. Potkujen ansiosta hän koki, että hänelle lopulta muodostui paljon tasapainoisempi ja mielekkäämpi elämä, kuin mitä se olisi todennäköisesti ollut maailman suurimman bändin jäsenenä.
Mitä tällä kaikella yritän sanoa on nimenomaan juuri se, että ÄLÄ ole superihminen – toisin kuin mitä liian monessa paikassa sinulle saatetaan viestiä. Elämässä meillä jokaisella on varmasti jo nyt kädet täynnä isoja asioita. Perheenjäsenistä ja läheisistä huolehtiminen, heidän auttamisensa, omien työvastuiden hoitaminen – nämä kaikki vievät aikataulusta ja energiavarannoistamme erittäin suuren osan. Suurin osa ihmisistä elää tällä tavalla ja siihen on syynä. Yksinkertainen elämä on yksinkertaista, mutta se usein toimii. Tämän kirjoitelman tarkoituksena on olla ikään kuin hieman vastapainona tähän kaikkeen muuhun internetin informaatiotulvaan, joka kehottaa sinua saavuttamaan sitä tai tätä. Ei, sinun ei tarvitse. Teet erittäin hyvää työtä jo nyt, niiden asioiden puolesta, kuin juuri nyt jo teet. Sekin on hyvä välillä muistaa.
P.S. Tämä kirjoitelma saattaa olla juuri muutaman vuoden takaiselle itselleni kohdistettu, mutta ajattelin näistä ajatuksista hyötyvän muidenkin.
Teksti: Mikael Viljanen
(Kuva: Andrew Neel, pexels.com)