FinFamin Uusimaan eduskuntavaalikiertue – ketterää järjestötoimintaa

Suomessa järjestettiin keväällä eduskuntavaalit, joissa valittiin valtakuntaan uusi joukko kansanedustajia päättämään Suomen asioista seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Mielenterveyspalveluiden huono saatavuus ja omaisten uupuminen ovat olleet FinFamin huolenaiheita pitkään. Uudella eduskunnalla ja hallituksella onkin näytön paikka, jotta Suomessa vältytään pahimman luokan terveyskriisiltä.

Kutsutaan puolueet kylään – ehditäänkö?

Idea FinFami Uusimaan eduskuntavaalikiertueesta syntyi helmikuun loppupuolella. Aikaa vaaleihin oli noin kuukauden verran, joten piti tarttua toimeen nopeasti. Lähetimme viestin suurimpien eduskuntapuolueiden puoluetoimistoon ja kutsuimme puolueen edustajia keskustelemaan omaisten kanssa FinFamin Tuikku-kohtaamossa pidettäviin tilaisuuksiin.

Saimme vastauksen yhteensä neljältä puolueelta. Valitettavasti aika ei riittänyt useamman puolueen vastaanottamiseen, mutta vieraaksi saapuneet edustivat varsin laajalti puoluekenttää sen eri laidoilta. Tilaisuudet päätettiin järjestää arki-iltoina, joka mahdollisti mahdollisimman monen omaisen osallistumisen. Omaiset saivat kertoa poliitikoille kokemuksistaan sairastuneen läheisenä sekä esittää kysymyksiä ja kommentteja.

Osalle vieraiksi saapuvista kansanedustajaehdokkaista FinFamin toiminta oli entuudestaan tuttua. Kaikille oli yhteistä kiinnostus mielenterveysaiheisiin. Ehdokkaille taustoitettiin tilaisuuksien alussa FinFami – mielenterveysomaisten keskusliiton kylmäävät lukemat: noin puoli miljoonaa mielenterveysomaista, joista noin puolet vaarassa itse sairastua. Se ei ole mikään pieni määrä ihmisiä, joihin panostaminen luulisi kiinnostavan koko yhteiskuntaa.

FinFami tilkitsee uppoavaa venettä

FinFamiin yhteyttä ottavat omaiset ovat usein pahasti kriisiytyneessä elämäntilanteessa. Moni on löytänyt FinFamin viimeisenä ”oljenkortena”. Kuten eräs kansanedustajaehdokas osuvasti kuvasi, FinFami ei pelkästään täytä valtion palvelujärjestelmän aukkoja, vaan tilkitsee jo vuotavaa venettä. Koska mielenterveyspalveluita ei ole riittävästi saatavilla kaikille, vastuu kaatuu liian usein omaisten harteille. He uupuvat eikä heitä osata auttaa tai ohjata FinFamin palveluihin. Yhdistyksen toiminnassa sammutetaan tulipaloja, eikä auteta ennaltaehkäisevästi, kuten kolmannen sektorin toimijoiden kuuluisi tehdä.

Terveyskriisin inhimilliset ja yhteiskunnalliset seuraukset

Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa yleisiä ja ne tuntuvat lisääntyvän etenkin lasten ja nuorten kohdalla. Mitä useampi tarvitsee apua psyykkisiin vaivoihin, sitä enemmän on palvelujärjestelmällä oltava resursseja. Terapiatakuu ei ole vieläkään toteutunut, vaikka siitä on puhuttu pitkään. Jonkin verran on tehty edistysaskelia hoidon nopeamman saatavuuden eteen, mutta se ei ole riittävää. Psyykkisen tai somaattisen hoidon saatavuus ei ole kaikkien ulottuvilla, koska esimerkiksi työterveyshuollon piirissä olevat saavat nopeammin apua vaivoihinsa kuin muut. Sama pätee Kela-tuettuun psykoterapiaan.

Puolueiden ideologiset erot tulivat esille etenkin keskusteluissa terveyspalveluiden saatavuudessa. Osa ehdokkaista piti työterveyshuoltojärjestelmää ongelmallisena; se asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan: työterveyshuollon piirissä olevat saavat nopeasti hoitoa, kun taas sen ulkopuolelle jäävät joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä. Yhteistä puolueille oli, että perusterveydenhuoltoon satsaaminen koettiin tärkeänä.

Sairastuneen itsemääräämisoikeus puhututtaa monia omaisia. Osa sairastuneista läheisistä on sairauden tunnottomia ja hoitokielteisiä, eikä omaisten keinot riitä läheisen auttamiseen. Itsemääräämisoikeus on joidenkin omaisten mielestä liian voimakas tilanteissa, joissa se menee omaisen oman tulkinnan mukaan sairastuneen tarvitseman hoidon edelle. Myös lasten ja nuorten vanhempien oikeus saada tietoa alaikäisen lapsensa hoitoon ja diagnoosiin liittyvistä asioista on useamman omaisen mielestä liian rajoitettua.

Oli tärkeää saada vietyä omaisten huoli päättäjien tietoisuuteen myös itsemääräämisoikeudesta, vaikka siihen ei ole olemassa helppoja ratkaisuja, kuten vaalitilaisuuksissa todettiin.

Ketterät järjestöt – hyvinvoinnin ja terveyden puolesta

Kansalaisjärjestöillä on ollut 1990-luvun alun talouslaman ja siitä seuranneen sosiaalipoliittisen laman jälkeen rooli hyvinvointivaltion aukkojen paikkaajana. Järjestöt tekevät sitä, mihin yhteiskunnan resurssit eivät muuten riitä. On tärkeää, että järjestöjen tarjoamat palvelut ovat kansalaisten saatavilla ja ne on mahdollista löytää helposti ja saavutettavasti. On kaikkien etu, että FinFamin toiminta on laajemmin sekä ammattilaisten että omaisten tiedossa. Yhteistyö kansalaisjärjestöjen ja hyvinvointialueiden välillä on nyt ja tulevaisuudessa erittäin tärkeää, mutta se vaatii jatkuvaa tiedottamista ja aktiivista taistelua – näin ei pitäisi olla, vaan ammattilaisten tulisi osata ohjata omaisia heitä auttavien tahojen pariin.

Järjestöillä on ominaisuus, joka erottaa ne monista julkisen sektorin toimijoista: ketteryys reagoida ja toimia. Vaikka eduskuntavaaleihin oli aikaa noin kuukauden verran, pystyimme toteuttamaan vaalikiertueen nopealla aikataululla. Yhdistyksissä työskentelee työtään sydämellä tekeviä ihmisiä, jotka kohtaavat työssään hyvinvointivaltion valuvikojen vuoksi hätään joutuneita ihmisiä. Viesti, jonka veimme kaikille puolueille ovat seuraavat:

• älkää leikatko mielenterveyspalveluista
• älkää leikatko koulutuksesta tai nuorten palveluista
• viekää tietoa eteenpäin mielenterveysomaisten hädästä
• turvatkaa kansalaisjärjestöjen rahoitukset ja toimintaedellytykset

Kiitos kaikille ehdokkaille!