Valitse sivu

Mitä uutta voi oppia silloin, kun parisuhteen toinen osapuoli oireilee psyykkisesti? Siitä meille kertoo tämänkertaisessa Hyvän elämän avaimia –juttusarjan osassa FinFami Uusimaan vapaaehtoistyöntekijä Roberto, joka jakaa meille pitkälle vietyjen pohdintojensa tuloksia.

Roberton perheelle mielenterveysongelmista puhuminen ja mielenterveysomaisena oleminen oli tuntematonta aluetta siihen saakka, kunnes Roberton vaimo sairastui psyykkisesti. Sitä ennen Roberto vietti omasta mielestään normaalia perhe-elämää, johon kuuluivat pienet lapset ja sen mukaiset perhetoiminnot.

Läheisen saatua ensimmäisen kerran apua mielenterveysongelmiinsa Roberto ei heti sisäistänyt asiaa, eikä havahtunut olevansa mielenterveysomainen. Asiasta ei myöskään perheen piirissä sen kummemmin puhuttu.

Vaimo vaikutti tyytymättömältä ja kränää syntyi normaalia enemmän. Roberto ei kuitenkaan osannut yhdistää parisuhteen säröjä mielenterveysongelmiin, vaan oletti, että vaimo olisi kyllästynyt suhteeseen. Roberto koki hankalaksi sen, että läheinen oireilee psyykkisesti.

”Koin sen hankalaksi. Ajattelin niin, että jokin juttu tässä on, mikä ei ole ok. Meillä on ollut ihan fine ja meillä on pienet lapset, mutta hän oli tosi tyytymätön. Ehkä minä vielä siinä vaiheessa varmaan lähdin siitä, että hän oli kypsynyt meidän suhteeseemme. En ole vielä siinä vaiheessa pystynyt saamaan minkäänlaisia ahaa-elämyksiä siitä, että voiko tämä liittyä johonkin muuhun.”

 

Pyrkimys tehdä hyvää ei synnyttänyt hyvää

Vasta akuutin kriisin jälkeen Roberto totesi vaimonsa olevan sairas. Hankalin juttu oli se, että Roberto ei ymmärtänyt vaimonsa tilannetta.

”Totesin kyllä, että hän on sairas, mutta minun oli edelleen todella vaikea ymmärtää, että mitä tämä tarkoittaa”, Roberto kertoo.

Roberto pääsi vaimonsa mukaan mielenterveyspuolen järjestämiin tapaamisiin. Lisäksi pariskunta hoiti suhdettaan kahteenkin kertaan parisuhdeterapiassa. Nykyisin Roberto kokee parisuhdeterapian olleen väärä paikka pariskunnan asioiden käsittelyyn. Asiat eivät auenneet Robertolle halutulla tavalla.

”Jossain vaiheessa totesin, että en pääse tästä eteenpäin kerta kaikkiaan. Olin ajautunut sellaiseen tilanteeseen, että minä yksinhuoltajana pyörin kotona, yritin tehdä kaikkeni kuntoni eteen ja hoitaa kotitaloutta. Myöskin niin, että vaimo olisi mukana niissä puitteissa, kun hän pystyisi olemaan. Sitten rupesin hoivaamaan vaimoa. Seurasin, että hän heräsi aamuisin, laitoin aamukahvit, vaatteet valmiiksi ja käänsin auton. Siinä jossain vaiheessa, kun tätä meni, niin hän muuttui vaan ärtyisämmäksi koko ajan. Ajattelin, että mikähän tässä oikeasti on? Minä pyrin tekemään hyvää, mutta tästä ei synny hyvää”, Roberto muistelee.

 

Harhailun kautta oikealle polulle

Apua omaan tilaansa Roberto haki muutaman kerran kunnan mielenterveyshoitajalta. Tapaamiset eivät kuitenkaan tuottaneet toivottua hedelmää. Roberton todettiin olevan aivan kunnossa. Kysymyksessä kuitenkin oli enemmänkin tarve saada apua vaimon psyykkisen oireilun ymmärtämiseen. Lopulta kirkon auttava taho vastasi tähän ongelmaan ja ohjasi Roberton FinFami Uusimaahan, missä hän ryhtyi vapaaehtoistyöntekijäksi.

 

Uudet oivallukset

Oivallukset syntyvät rakentavien keskustelujen kautta. Eräs Roberton oivalluksista on se, että olisi hyvä haastaa itseään siinä, että pystyisi olemaan levollinen, vaikka ei huomisesta tiedä mitään. Roberto kokee olevansa paljon ehjempi ihminen kuin ennen vaimon sairastumista.

”Kyllä siitä on ollut minulle siinä mielessä hyöytä, että on saanut kasvaa ihmisenä. Sehän ei koskaan ole turhaa”, pohtii Roberto.

Jos aikaisemmin Roberto on katsonut ja tutkinut enemmän vaimoaan, niin nykyisin Roberto tutkii enemmän itseään. Vaimon sairastuminen on opettanut Robertoa tunnistamaan omia tunteitaan ja tulemaan niistä tietoiseksi. Robertolla onkin nykyisin tapana kysyä itseltään, että miksi jokin asia tai tunne tuntuu epämukavalta. Omien tunteiden tiedostamista Roberto on saanut käytännön tasolla harjoitella opetellessaan päästämään enemmän irti vaimostaan.

”Olen oppinut kysymään itseltäni, että miksi jokin asia tuntuu epämukavalta. Miksi minä en halua päästää irti? Miksi minulla on vahva tarve ohjata vaimoa, vaikka hän samanaikaisesti on sanonut, että päästä irti. Mutta en ole tajunnut, että mitä se tarkoittaa se irti päästäminen. Sitten, kun olen ymmärtänyt, että minun pitäisi päästää irti, niin tunnen, että tämä on epämukavaa. Niin sitten autettuja oivalluksia on se, että miksi se on epämukavaa minulle”, Roberto pohdiskelee.

 

Neuvoja muille mielenterveysomaisille

Tuki, tieto ja itsestä huolehtiminen ovat ne elementit, joita Roberto suosittelee muille mielenterveysomaisille.  Mielenterveysomaiselle kohdistettu tuki auttaa hyväksymään asioita ja ehkäisee loppuunpalamisen riskiä.

”Suomessa, käsittääkseni ainakin meidän tilanteessa, oli silloin (noin vuoden 2005 tienoilla) niin, että sairastunutta hoidetaan, mutta omaista ei. Tämä oli ehkä se, mikä oli minun mielestäni kaikkein ongelmallisin. Koska se voi auttaa hyväksymään syntynyttä tilannetta niin, ettei aja itseään aivan puhki.”

Maltti on valttia myös silloin, kun läheinen sairastaa psyykkisesti. Roberto muistuttaa, että sairausprosessi voi olla pitkä. Roberto kannustaa hakemaan tietoa läheisen sairastumiseen liittyen. Hänen mielestä täytyy hyväksyä se, että jokaisella ihmisellä on oma maailmansa. Hän muistuttaa, että läheisen sairauteen et suoranaisesti voi vaikuttaa, mutta omaan olemiseen voit.

 

Hyvästit entiselle elämälle

Läheisen psyykkinen sairaus muuttaa omaisen elämää. Roberto sanoo tehneensä kovan surutyön ja jättänyt hyvästit entiselle elämälle. Hänen on täytynyt uskaltaa myöntää se tosiasia, että paluuta aikaan, jolloin läheinen oli vielä psyykkisesti kunnossa, ei välttämättä ole. Tämän asian hyväksyminen kuitenkin Roberton mielestä helpottaa omaa olemista.

”Muistelen sitä oikein hyvällä, mutta en haikaile sitä enää. Miksi tänä päivänä haikailisin sellaista, mikä ei ole olemassa. Kaikki ihmiset muuttuvat. Elämä muuttuu muutenkin”, Roberto sanoo.

 

Teksti ja kuva

Eero Kaasinen
Eero Kaasinen

Toimistoapulainen

p. 045 7881 8843
[email protected]

Pin It on Pinterest