Lapsiperhetyö

Lapsiperhetyö  Finfami Uusimaalla

FinFami Uusimaan lapsiperhetyö tukee perheitä, joissa vanhemmalla on mielenterveyden haasteita tai joissa alaikäinen lapsi oireilee psyykkisesti.

Lapsiperhetyömme tarjoaa tietoa mielenterveyden häiriöistä, hoitojärjestelmästä ja erilaisista tukimuodoista. Voimme kulkea perheen rinnalla kuormittavassa elämäntilanteessa, auttaen etsimään jaksamista tukevia voimavaroja, uusia selviytymiskeinoja ja arkea helpottavia käytännön ratkaisuja.

Toiminnan tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta, tukea lapsen ja nuoren hyvinvointia sekä edistää koko perheen myönteistä vuorovaikutusta ja yhteistä selviytymistä.

Lähtökohtana on aina perheen yksilöllinen ja kunnioittava kohtaaminen – jokainen perheenjäsen huomioiden. Perheille tarjotaan tietoa, tukea ja toivoa sekä ammatillisen osaamisen että vertaisuuden voimin.

Käynnit ovat maksuttomia ja luottamuksellisia.

Lapsiperhetyö tukee perheitä yksilö- ja perhekäyntien, kurssien, luentojen ja erilaisten ryhmien kautta.

Ota yhteyttä

Eija Kylliäinen
Eija Kylliäinen

Omais- ja perhetyöntekijä, lapsiperhetyö

Palvelut ja menetelmät

Lapsiperheen tapaaminen

Voit varata tapaamisen lapsiperhetyöntekijän kanssa.  Käynti on suunnattu vanhemmille, joita mietityttää mielenterveydenhäiriön vaikutukset perheeseen, joissa on alaikäisiä lapsia. Tapaamiset pidetään FinFami Uusimaa ry:n tiloissa Helsingissä osoitteessa Jämsänkatu 2 C, 4. kerros. Tapaamisen kesto 1 h 30 min.

Varaa aika lapsiperheen tukikäynnille! 

Perhekurssi

Perhekurssi on tarkoitettu perheille, joissa vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia ja perheessä on alaikäisiä lapsia. Kurssille osallistuvat vanhemmat lapsineen.

Kurssilla tuetaan puheeksi ottamista vanhemman ja lapsen välillä vertti-mallin sekä lapset puheeksi -keskustelun avulla. Kurssilla on sekä omaa ohjelmaa vanhemmille ja lapsille että yhteistä aikaa perheenä.

Perhekurssin tavoitteena on vanhemmuuden ja lasta suojaavien tekijöiden tukeminen ja yhteisen ymmärryksen lisääminen perheen tilanteeseen asiantuntijatiedon, keskustelujen, vertaistuen ja yhteisen toiminnan avulla. Kurssilla käsitellään vanhemman sairautta vanhemmuuden ja lapsen kokemusten näkökulmasta.

Katso seuraavan perhekurssin ajankohta!

Lapset puheeksi -keskustelu

Lapset puheeksi -keskustelun päämääränä on tukea vanhemmuutta ja lapsen kehitystä erityisesti silloin, kun toisella tai molemmilla vanhemmilla on mielenterveysongelmia.

Vanhemman kanssa pohditaan yhdessä, miten lasta voi tukea vanhemman oireillessa. Perheelle annetaan tietoa psyykkisestä sairaudesta, lapsen kehitysvaiheista sekä lasta suojaavista tekijöistä. Keskustelujen tavoitteena on löytää yhdessä perheen kanssa keinoja arkeen lasta suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi.

Tapaamisissa keskitytään vanhempien valitsemiin aiheisiin heidän perheelleen ominaisella tavalla ja kielellä. Tapaamiset eivät ole vanhempien hoitoa, vaan heillä tulisi olla oma hoitokontakti tarvittaessa.

Tapaamisia vanhempien kanssa on 1–3 kertaa.

Lue lisää lapset puheeksi -menetelmästä.

Ota yhteyttä ja kysy lisää!

Eija Kylliäinen
Puh. 045 7881 8830
[email protected]

Perheinterventio

Perheinterventio on työtapa, joka on kehitetty huomioimaan lasten hyvinvointia, kun isä tai äiti on sairastunut.

Perheinterventio ei ole terapiaa, vaan lasten tilanteen tarkastelua prosessityöskentelyn avulla. Tavoitteena on auttaa vanhempia auttamaan omia lapsiaan. Menetelmä soveltuu käytettäväksi perheissä, joissa on kouluikäinen tai murrosikäinen lapsi. Perheintervention avulla pyritään avaamaan keskustelua vanhemman ongelmista ja tukemaan perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja ongelmanratkaisua sekä vahvistamaan lasta suojaavia tekijöitä.

Milloin perheinterventio on ajankohtainen?

  • Kun sairauden hankalin kriisivaihe on tasoittunut.
  • Kun perheen tilannetta ei rasita jokin muu suuri huoli.
  • Kun vanhemmat itse haluavat tarkastella perheen tilannetta lasten kertomusten valossa.

Perheintervention kulku rakentuu noin 45 minuutin kestoisista tapaamiskerroista (6–8 kpl), jotka etenevät seuraavasti:

  1. Vanhempien tapaamiset: esittely, perheen historia ja yhteistyön sopiminen, psykoedukaatio, lasten tilanne ja pärjääminen (2 istuntoa).
  2. Lasten omat tapaamiset: keskustellaan vanhempien kanssa sovitulla tavalla sairaudesta ja kuullaan lapsen kokemuksia ja käsitystä perheen tilanteesta. Kartoitetaan lapsen omia kysymyksiä ja huolen aiheita ja kysytään, voisiko niitä nostaa esiin vanhempien tapaamisessa (1 istunto/lapsi).
  3. Perheistunnon valmistelu vanhempien kanssa: miten keskustella lapsen kanssa vanhemman pulmista, perheistunnot suunnittelu (1 istunto).
  4. Perheistunto: keskustellaan aikaisemmin sovituista aiheista, kannustetaan perheenjäseniä kertomaan omista kokemuksistaan, psykoedukatiivinen osuus (1 istunto).
  5. Seurantaistunto (1 istunto), yleensä vanhempien kanssa, tilanteen mukaan lapset mukana. Käydään läpi interventiokokemukset, kerrataan tärkeimmät interventioteemat ja kannustetaan perhettä jatkamaan.

Lisäksi vanhempien kanssa sovitaan seurantakäynnit noin 1–2 kertaa vuodessa, jos vanhemman ongelmat jatkuvat.

Tutkimuksissa on todettu, että lasta suojaa ja hänen kehitystään tukee oikea ymmärrys vanhemman sairaudesta ja perheen tilanteesta. Vanhempien ja lasten yhteinen ymmärrys lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luottamusta.

Perheinterventio vähentää lasten mahdollista oireilua ja tukee selviytymistä jatkossa.

Lue lisää perheinterventiosta!

Ota yhteyttä ja kysy lisää!

Eija Kylliäinen
Puh. 045 7881 8830
[email protected]

Vertaistapaamiset

Vanhemmalla, jonka oma lapsi sairastaa psyykkisesti, on mahdollisuus kahdenkeskiseen vertaistapaamiseen toisen vanhemman kanssa. 

Varaa aika vertaistapaamiseen

Lapsiperheet, joissa vanhemmalla on mielenterveyden pulmia

Tarjoamme tukea vanhemmille ja perheenjäsenille, joita mietityttää vanhemman mielenterveydenhäiriön vaikutukset perheeseen, joissa on alaikäisiä lapsia. Tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja lasta suojaavia tekijöitä sekä lapsen ja nuoren hyvää kehitystä. 

Lapsiperhetyöntekijää voit tavata yksin, koko perheen kera, ja myös pyytää osallistumaan ammattilaistahojen, esim psykiatrian poliklinikoiden, lapsiperhepalveluiden tai muiden perheelle tärkeiden tuki-ihmisten kanssa yhteistapaamisiin. Huom.! Myös psyykkisesti sairastunut voi varata lapsiperhetukikäyntiajan itselleen. Näkökulmana tapaamissa on vanhemmuus, miten lapsen elämä sujuisi mahdollisimman hyvin vanhemman mielen haasteista huolimatta.

Keskustelukäyntien teemat lapsiperhetyöntekijän tapaamisissa voivat olla esimerkiksi:

  • Perheen voimavarat, keskittyminen kannatteleviin asioihin.
  • Suojaavat tekijät auttavat lasta pärjäämään, lapsen arkipäivän suotuisan suunnan tukeminen.
  • Puhuako vai eikö? Miksi on tärkeää keskustella lasten ja muiden perheenjäsenten kanssa sairastamiseen liittyvistä asioista. Miten sairaudesta ja perheen vaikeuksista puhua lapsen kanssa?
  • Tiedon antaminen psyykkisistä sairauksista. Se lisää ymmärrystä sairautta kohtaan ja korjaten mahdollisia väärinkäsityksiä.
  • Mitä lapsi tarvitsee voidakseen hyvin? Kun vanhempi ja muut läheiset ymmärtävät lapsen tarpeet, pystytään paremmin tukemaan lasta. Tavoitteena on auttaa huomaamaan keinoja, joilla voi olla lapsen tukena.
  • Keskustelu lapsen kanssa:
    On luonnollista, että lapsi muodostaa itse omia käsityksiä tilanteesta. Siksi on tärkeää kuunnella ensin häntä – mitä hän on huomannut, miten hän on tilanteen ymmärtänyt ja mitä sairaus tai muut haasteet ovat hänelle merkinneet. Millainen on lapsen suhde vanhempiin, ystäviin ja muihin läheisiin? Kun lapsen ajatuksia on kuultu, voidaan täydentää hänen ymmärrystään antamalla ikätasoista ja selkeää tietoa. Samalla pyritään vahvistamaan luottamusta ja avoimuutta, jotta lapsi rohkenisi puhumaan mieltään askarruttavista asioista.

 

Lapsi voi kasvaa ja kehittyä hyvin myös silloin, kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Lapsen kehitykseen vaikuttaa enemmän se, miten hänen lähipiirinsä toimii arjessa, kuin itse haasteiden määrä. Keskeistä on, miten vaikeuksien kanssa eletään ja miten niitä pyritään ratkaisemaan. Mielenterveyden häiriöistä on tärkeää keskustella koko perheen kesken. Usein pelätään, että lapselle puhuminen kuormittaa häntä entisestään, mutta vaikeneminen voi etäännyttää vanhemmat ja lapset toisistaan. Tämä voi johtaa väärinkäsityksiin ja turvattomuuden tunteisiin. Avoin vuorovaikutus voi tukea vanhemmuutta ja parantaa koko perheen hyvinvointia lisäämällä yhteenkuuluvuutta, ymmärrystä ja toivoa. Lapsi tarvitsee ennen kaikkea turvaa, huomiota ja uskoa tulevaisuuteen.

Lapsiperhetyön välineitä ovat esimerkiksi lapset puheeksi -keskusteluperheinterventio ja vertti-menetelmien käyttö perhekursseilla.

 

Oppaita vanhemmille, auttajille ja nuorille, kun vanhempi sairastaa psyykkisesti.

Miten_autan_lastani?

Mikä meidän vanhempia vaivaa?

Lue myös artikkeli:

Vanhemman psyykkisen sairauden puheeksi ottaminen perheessä

Perheet kun alaikäinen lapsi sairastaa

Annamme tukea vanhemmille ja perheenjäsenille, jotka ovat huolissaan alaikäisen nuoren mielenterveydenhäiriön vaikutuksista. Tarjoamme mahdollisuuden keskusteluun, kuulluksi tulemiseen ja ajankohtaisen tiedon jakamiseen. Vanhemmat ja läheiset saavat tukea tunteidensa käsittelyyn, arjen haasteisiin sekä vuorovaikutuksen ja perhesuhteiden vahvistamiseen. Tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta ja tukea perheenjäsenten jaksamista sekä lasten ja nuorten myönteistä kehitystä.

Voit tavata omais- ja perhetyöntekijöitämme yksin, pariskuntana, koko perheen kera, tai muiden perheelle tärkeiden tuki-ihmisten kanssa.

Tapaamisissa voidaan keskittyä esimerkiksi siihen miten elämä sujuisi mahdollisimman hyvin nuoren mielen haasteista huolimatta, miten läheisenä voin tukea nuorta, lisätä tietoa psyykkisistä sairauksista, miten tukea omaa jaksamista sekä edistää perheenjäsenten yhteistä ymmärrystä tilanteesta.

Lapsen mielenterveyden haasteet on vanhemmalle syvästi koskettava ja raskas kokemus. Se voi herättää voimakasta riittämättömyyden tunnetta ja huolta siitä, miten perhe selviytyy muuttuneessa tilanteessa. Tunteet voivat vaihdella surusta ja pelosta epävarmuuteen, ja arjen muutos voi tuntua hämmentävältä. Tilanne vaikuttaa usein koko perheeseen – parisuhde voi joutua koetukselle ja sisarukset saattavat kokea jäävänsä taka-alalle.

Lapsen tai sisaruksen psyykkinen sairastuminen edellyttää usein perheenjäseniltä sopeutumista ja uudenlaista ymmärrystä vanhemmuuden tai sisaruuden roolista. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää, että perheen läheiset saavat oikea-aikaista tukea ja luotettavaa tietoa – apua tilanteen käsittelemiseen, arjen uudelleen järjestämiseen ja omien tunteiden ymmärtämiseen. Näin tuetaan koko perheen hyvinvointia ja autetaan heitä löytämään yhdessä uusia voimavaroja.

Psyykkisen sairauden kohdatessa läheisten on tärkeää saada tietoa ja tukea.

Ota yhteyttä, voimme yhdessä pohtia, miten tukea sinua ja perhettäsi.

Luentotallenteissamme lisää aiheesta:

Luennot

Voit aloittaa esimerkiksi näistä: Nuoren psyykkinen oireilu ja vanhemmuus sekä miten tukea nuorta, jolla on psyykkistä oireilua.

 

Pyydä vertaistukitapaamista tai -puhelua – vanhemmalta, jonka oma lapsi sairastaa psyykkisesti, on mahdollisuus kahdenkeskiseen vertaiskeskusteluun toisen vanhemman kanssa.

Vertaistapaamiset ja -puhelut

 

Pin It on Pinterest

FinFami chat

Hei, FinFami-Chat löytyy FinFami ry:n verkkosivuilta. Klikkaamalla alla olevaa linkkiä, pääset sivulle, jossa voi avata chatin. Huomioithan, että chat on auki vain alla mainittuina aikoina.

Diskutera på svenska med en av FinFamis arbetstagare: måndagar 5.1., 2.2., 2.3., 30.3., 27.4., 25.5. kl. 11-14

Tule keskustelemaan työntekijän kanssa suomen kielellä: maanantaisin 12.1., 26.1., 9.2., 23.2., 9.3., 23.3., 20.4., 4.5., 18.5. klo 11-14

Tule keskustelemaan FinFamin vapaaehtoisen kanssa suomen kielellä: torstaisin 22.1., 5.2., 19.2., 2.4., 16.4., 30.4., 21.5. klo 17.30-19

Chat with us in English: Mondays 19.1., 16.2., 16.3., 13.4., 11.5. 11am-2pm

Chat FinFami ry:n verkkosivuilla