Monessa toiminnassa matala kynnys on yleinen julkilausuttu toiminnan periaate. Valitettavasti se ei aina toteudu käytännön tasolla, eikä toimintaa useinkaan toteuteta asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Jos periaatteena on omaisen tukeminen, saattaa esim. unohtua, että omaisen hyvinvointi läheisesti liittyy siihen, miten sairastunut läheinen voi. Omainen voi osallistua, vaikka kuinka moneen hyvinvointia vahvistavaan toimintaan, mutta jos sairastunut on kriisissä, ei homma pelitä.
Yllä mainitusta syystä matala toiminta Tuikussa tarkoittaa kaikkien mielenterveyteen liittyvien toimijoiden inkluusiota. Tiistaikahvioon voivat tulla sekä omaiset, sairastuneet että muut asiaan liittyvät. Ihmisiä ei jaeta ryhmiin järjestöön kuulumisen tai suhteessa sairauteen. Paikalla saattaa olla omainen yhdestä perheestä ja kuntoutuja toisesta. Tämä synnyttää aivan uudenlaisia tasavertaisuuteen ja syvempään ymmärryksen perustuvia suhteita, joita parhaiten kuvaa anti-stigma ja yhteisöllisyys.
Tiistaikahvion lisäksi Tuikku -toiminta käsittää Toivotorstain. Toivo toiminta toimii omaisten ja läheisten vertaistukipaikkana. Ovet ovat avoinna klo 14 -19, ja paikalla on yleensä 8-16 henkilöä. Tuikku toimii drop-in periaatteella ja ihmiset voivat tulla ja lähteä oman aikataulunsa mukaisesti. Toiminnan avoin luonne tuo ryhmän vapauden tunteen, joka pikemmin syventää kuin pinnallistaa keskustelua. Vertaisuus toimii ryhmässä hyvin ja vetäjän rooli on johtaa keskustelua onnistumisen ja hyvien toimintamallien huomioimiseen, vastoinkäymisiä ja huolta unohtamatta. Paljon aikaa kuluu sen painottamiseen, että jokainen kuntoutuja on vaikeasta sairaudestaan huolimatta 70 % terve ihminen, jolla on oma tahto ja jolta voi vaatia asioita.
Tuikku toiminnan tärkeänä osana on jalkautuva palveluohjaustyö. Tämä tarkoittaa toimiston ulkopuolella tapahtuvaa asiakastyötä etupäässä kuntoutujien kanssa. Tapaamispaikasta sovitaan kuntoutujan toiveiden mukaan. Asiakas päättää aina minkä asian hoitaminen on hänelle tapaamisessa kaikkein tärkeintä. Jokainen asiakas etenee omalla tavallaan, omin askelin ja oman tavoitteensa mukaan. Toimivan arjen ja elämänhallinnan vahvistaminen on aina työn ydin. Olen usein pohtinut voisiko omainen toimia palveluohjaajana suhteessa kuntoutujaan. Ehkä tätä kautta pääsisi ulos alituisesta huolen tunteesta, joka saattaa invalidisoida sekä kuntoutujan että omaisen. Vastausta kysymykseen en ole löytänyt. Mitä sinä ajattelet?
Kevätterveisin!
p.s. Alla luettavissa Tuikku -toimintaan osallistuneiden kommentteja
Kokemuksia Tuikku -toiminnasta
Miten mahtavaa on ollut tavata ja tutusta täällä (Tiistai kahvio) erääseen nuoreen tyttöön (kuntoutuja) ja sitä kautta uutta näkökulmaa ja miten toimia oman läheisen kohtaamisessa
Tuikku- kahvila on minulle viikon kohokohta. Siellä saa nauttia herkkuja hyvässä seurassa, ja välillä koiraystäviäkin käy kylässä. Olen tavannut täällä monta ihanaa ihmistä, ja ryhmän vetäjä Mella vetää ryhmää hyvällä tavalla
Aivan mainio idea koko tämä juttu! Itselle ainakin ollut jo usean vuoden ajan yksi viikon kohokohdista käydä täällä. Tuonut aivan valtavasti iloa ja tukea arjessa jaksamiseen sekä tuonut uusia hyviä ja lämpimiä ihmissuhteita
Tämä on kotoisa ja turvallinen paikka tavata muita omaisia ja kuntoutujia. Antaa minulle toivoa nähdä täällä kuntoutujia, vaikka omalla lapsellani ei riitä vielä tässä vaiheessa voimavarat tulla tänne
Täällä on mukava käydä, kun on niin mukavia ihmisiä. Pikkuhiljaa olen alkanut viihtyä täällä kerrallaan yhä pidempiä jaksoja. Mielestäni on myös äärimmäisen tärkeää, että täällä on ohjaaja paikalla