Päivän aikana kuultiin monia puheenvuoroja liittyen muutokseen yleensäkin sosiaali- ja terveyssektorilla, mutta myös hieman konkreettisemmin järjestönäkökulmasta tarkasteltuna. Puheenvuorojen aikana ja välissä käytiin hyvää ja avointa keskustelua siitä, millaisia mielenterveys- ja omaispalvelut ovat tällä hetkellä, mitä haasteita niihin liittyy, ja mitä niiltä voidaan odottaa tulevaisuudessa.
Seminaarin avasi FinFami Uusimaa ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Kukunori ry:n toiminnanjohtaja Markus Raivio. Avauspuheenvuorossaan Mielenterveyden tulevaisuus Markus pohdiskeli mm. tulevaisuuden toimintaympäristöä, järjestöjen tulevaisuutta ja erilaisiin muutossignaaleihin reagoimista, tulevaisuuden megatrendejä, sekä sitä miten kuntoutujan, omaisen ja ammattilaisen roolit ovat muuttuneet vuosien varrella ja miten ne muuttuvat jatkossa. Puheenvuorossaan Markus haastoi myös järjestötoimijat innovoimaan uudenlaista toimintaa ja uudenlaisia palveluita – unohtamatta ihmistä palveluiden vastaanottajana.
Aamupäivän toisessa puheenvuorossa oikeustieteiden tohtori ja Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori Irma Pahlman käsitteli erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvia ajankohtaisia teemoja. Esityksessään Lapset, nuoret ja perhe mielenterveyden pyörteissä Irma avasi erilaisia tutkimuksia-, julkaisuja- ja strategioita, joita eri toimijat – mm. Suomen hallitus – ovat julkaisseet ja esittäneet tuleviksi kehityskohteiksi. Puheessaan Irma korosti, että meneillään on juridisesti merkittävä ajanjakso, sillä juuri nyt erilaisilla edunvalvontaa harjoittavilla organisaatioilla on mahdollisuus aktivoitua toden teolla ja olla mukana vaikuttamassa siihen, mitkä kohteet ovat mukana mm. tulevassa hallitusohjelmassa.
Iltapäivän avasi FinFami Uusimaa ry:n verkostokehittäjä Eija Suominen, joka kertoi koordinoimastaan Uudenmaan omaistoiminnan neuvottelukuntatoiminnasta. Puheenvuorossaan Eija korosti erityisesti neuvottelukuntatoiminnan mahdollistamaa yhteistyötä ja sen mukanaan tuomia ainutlaatuisia mahdollisuuksia – sekä tietysti jo aikaansaatuja yhteistyön tuloksia. Yhteistyön mahdollisuuksista puhuttaessa yllätyspuheenvuoron tuli pitämään Taiteen sulattamo ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Lafghani, joka puheenvuorossaan kertoi Kaunis mieli -hankkeesta, jossa etsitään ja koulutetaan luovia keinoja kokemusasiantuntijoille oman tarinansa kertomiseen. Pilottikoulutus järjestetään ensi vuonna yhteistyössä FinFami Uusimaa ry:n kanssa.
Neuvottelukuntayhteistyön tuloksena on tuotettu myös Edunvalvontaa arjessa -opas, jonka hioutumista kaikkia palvelevaksi digioppaaksi esitteli sosionomiopiskelija Olli Verkama Laurea-ammattikorkeakoulusta. Puheenvuorossaan Olli kertoi myös siitä, miten oli päätynyt harjoittelijaksi yhdistykseen, miksi oli kiinnostunut verkossa tapahtuvasta omaistoiminnasta, ja minkälainen potentiaali on järjestöjen ja oppilaitosten välisessä yhteistyössä – myös moniammatillisesta näkökulmasta.
Neuvottelukuntateemalla jatkettiin myös FinFami Uusimaa ry:n VETO-projektin projektityöntekijä Tuukka Mäkelän esityksessä Läpinäkyvyyttä verkko- ja viestintäpalveluiden kautta. Esityksen ensimmäisessä puoliskossa avattiin sitä, mitä läpinäkyvyys tarkoittaa, mitä eri ulottuvuuksia sillä on, mitä haasteita siihen liittyy, ja miten läpinäkyvyyttä edistetään yhdistyksessä juuri nyt. Esityksensä toisella puoliskolla Tuukka demosi, miten läpinäkyvyyden periaatteiden avulla Uudenmaan omaistoiminnan neuvottelukuntien toimintaa saadaan paremmin näkyville, ja miten neuvottelukunnat voivat vaikuttaa tehokkaammin yhteiskunnallisella tasolla hyödyntäen nykyaikaisia viestintäpalveluita ja sosiaalista mediaa. Uudet neuvottelukuntien kuntakohtaiset sivut julkaistaan elokuun 2018 lopussa osoitteessa www.finfamiuusimaa.fi/kuntayhteistyo.
Päivän viimeisessä esityksessä FinFami Uusimaa ry:n tuki- ja neuvontatiimin koordinaattori Anne Alakiuttu ja VETO-projektin projektikoordinaattori Osku Marjanen kertoivat yhdistyksen muuttuvista palveluista, niihin johtaneista tekijöistä, sekä siitä mitä digitaaliset palvelut tuovat perinteisten rinnalle. Annen puheenvuorossa pohdittiin mm. perinteistä ja kohtaavaa yksilö- ja perhetyötä suhteessa ryhmä- ja kurssitoimintaan. Puheenvuoronsa aikana Anne valotti myös yhdistyksen tuki- ja neuvontatyön lähitulevaisuuden suunnitelmia, ja mitkä ovat jatkossa painopisteet ensikohtaamisen, vertaistuen ja osallisuuden näkökulmista. Tulevaisuuden suunnitelmia peilattiin mm. vastikään tehtyyn MIPA-tutkimukseen ja sen tuloksiin.
Osku Marjasen puheenvuorossa korostettiin digitaalisten palveluiden merkitystä ja sitä, kuinka ne tulevaisuudessa sijoittuvat yhdistyksen palveluvalikoimaan ns. perinteisten palveluiden rinnalle. Puheenvuorossaan Osku nosti esille myös suunnitelmallisen, mutta ketterän palvelumuotoiluprosessin merkityksen. Esimerkkinä käytettiin viime syksynä käyttöönotettua verkkoajanvarauspalvelua, ja kuinka palvelun käyttöönotto on muuttanut tuki- ja neuvontatiimin työskentelyä joustavampaan suuntaan. Lisäksi puheenvuorossa valotettiin hieman sitä, mitä palveluita on tulossa, ja miten mm. vapaaehtoisille voidaan verkkopalveluiden myötä luoda uusia ajasta ja paikasta riippumattomia rooleja palveluiden toteuttamisessa.
Markus Raivion vetämässä päivän yhteenvedossa keskusteltiin päivän annista ja siitä, että vaikka digitalisaatio on osittain pelottava ja vieras asia, on sillä myös mahdollisuuksia muovata palveluita parempaan suuntaan.
Kiitos kaikille hienosta seminaaripäivästä! Seminaarin esitykset löydät alta.