Hallitusohjelmassa on tavoitteena painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista kohti ennaltaehkäisyä. Tästä näkökulmasta järjestöjen työhön suunniteltavat leikkaukset ovat erityisen ristiriitaisia. Järjestöjen auttamistyö perustuu lähes poikkeuksetta palveluiden maksuttomuudelle ja matalan kynnyksen saatavuudelle.
Suomalaisten terveydessä ja hyvinvoinnissa on suuria eroja sosioekonomisen taustan mukaan. Tämä näkyy myös mielenterveyden alueella. Masennus on yli kaksi kertaa yleisempää matalimman tulotason naisväestöllä kuin kaikkein eniten tienaavilla. Lasten mielenterveyden häiriöt ovat yhteydessä sekä äidin että isän koulutustasoon ja korkeasti koulutetuilla häiriöitä on vähemmän. Koulutus ja tulotaso ovat yhteydessä myös vanhempien mielenterveyden häiriöiden yleisyyteen. Perheet ovat varsin eriarvoisessa asemassa taloudellisilla mahdollisuuksillaan hankkia apua, mutta myös oireilun ja sairastavuuden yleisyydessä.
Hyvinvointi- ja terveyspolitiikalla on pitkään yritetty tasoittaa suomalaisten terveyseroja, mutta nyt suunta terveyspolitiikassa vaikuttaa myös osittain muuttuneen. Tästä ovat esimerkkinä järjestöjen rahoitusleikkaukset, jotka uhkaavat entisestään syventää hyvinvointi- ja terveyseroja. Järjestöt tekevät tärkeää ennaltaehkäisevää työtä auttamalla erityisesti niitä väestöryhmiä, joille kertyy useita sairastumisen riskitekijöitä. Heillä ei useinkaan ole taloudellisia mahdollisuuksia hankkia apua muualta. Ilman sitä tilanne johtaa valitettavan usein sairastumiseen.
Hallitusohjelmassa on tavoitteena painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista kohti ennaltaehkäisyä. Tästä näkökulmasta järjestöjen työhön suunniteltavat leikkaukset ovat erityisen ristiriitaisia. Järjestöjen auttamistyö perustuu lähes poikkeuksetta palveluiden maksuttomuudelle ja matalan kynnyksen saatavuudelle.
Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on koko Suomen etu. Se vähentää erilaisia sosiaalisia ongelmia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Leikkausten peruminen olisi järkevä investointi myös haavoittuvassa asemassa olevien työ- ja toimintakykyyn.
Leif Berg
toiminnanjohtaja, psykoterapeutti
Samuel Salovuori
Järjestötyöntekijä