Mielenterveys- ja päihdetyö lähi- ja läheisverkostossa, mielenterveysomaisten asialla
Olen mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinnon opiskelija, Roope Juola. Suoritan työharjoittelun FinFami Uusimaalla.
Harjoittelun kesto on 3 viikkoa, jonka aikana suoritan 3 näytön osaa: mielenterveys- ja päihdetyö lähi- ja läheisverkostossa toiminen, digitaalisessa vuorovaikutuksessa toimiminen sekä mielenterveys- ja päihdetyön menetelmien käyttäminen.
Kiinnostuin FinFamista harjoittelupaikkana, sillä mielestäni mielenterveys- ja päihdeomaisten hyvinvointi on ensisijaisesti tärkeä huomioida, ja heillä on tärkeä merkitys myös sairastuneen kuntoutumiseen.
Tämä on saanut minua pohtimaan, kuinka suuri riski läheisillä on sairastua esimerkiksi masennukseen, jos esimerkiksi oma kumppani tai lapsi sairastaa masennusta. Tilastojen mukaan mielenterveyden ongelmat koskettavat jossain elämän vaiheessa noin puolta suomalaista, sekä 46% mielenterveysomaisista on vaarassa masentua itse. Lisäksi vain puolet mielenterveyden häiriöitä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa.
Siksi on tärkeää, että myös läheisille on tarjolla ehkäiseviä mielenterveyspalveluja.
Minkälainen rooli mielenterveysomaisella on läheisen tukena? Tämä on varmasti suuri kysymys, mitä sairastuneen läheinen pohtii myös. Tärkeää olisi, että heille olisi tarjolla psykoedukaatiota, keskusteluapua ja terapeuttisia keskusteluja tilanteen kartoittamiseksi, miten läheinen tulee kohdata sekä myötätuntouupumuksen ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi.
Vertaistuki mielenterveys- ja päihdetyössä
Vertaistuki lisää merkittävästi mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hyvinvointia. Vertaistuen vaikutus mielenterveysomaisille on aivan yhtä merkittävä.
Jokaisen sosiaalisesta verkostosta riippuu, onko vertaistukea löydettävissä omasta tuttavapiiristä. Sen vuoksi koen tärkeäksi, että erilaisia vertaistukimuotoja on tarjolla mielenterveysomaisille. Kysymys siitä, minkälaista vertaistukea jokainen kokee tarvitsevansa, on myös laaja.
Kirjoittanut: Roope Juola
Lähde: Finfamin keskusliitto