Haastattelussa Suvanto ry:n Susanna Rikkinen ja FinFami Uusimaan ry:n Catarina Forsström
Jokaisella on oikeus turvalliseen ikääntymiseen.
Ikääntyneiden mielenterveysomaisten asema jää usein vähälle huomiolle, vaikka he kantavat suurta vastuuta ja elävät usein huolen, pelon ja epävarmuuden keskellä. FinFami Uusimaa ry ja Suvanto ry tukevat iäkkäitä omaisia, jotka elävät mielenterveyden haasteista kärsivien läheistensä rinnalla – joskus myös väkivallan tai kaltoinkohtelun varjossa.
Haastattelimme Suvanto ry:n väkivaltatyön asiantuntijaa Susanna Rikkistä ja FinFami Uusimaan ry:n asiantuntijaa Catarina Forsströmiä turvallisesta vanhuudesta ja senioreiden kokemuksista mielenterveysomaisina.
Mielenterveyden haasteet ja arjen turvallisuus
Miten lapsen tai lapsenlapsen mielenterveyden ongelmat vaikuttavat perhesuhteisiin ja turvallisuuden tunteeseen?
Susanna:
Olemme profiloituneet ikääntyneiden lähisuhdeväkivaltatyöhön. Kun asiakkaat hakeutuvat palveluihimme, heidän arjessaan on usein jo merkkejä turvattomuudesta ja elämänhallinnan horjumisesta. Mielenterveyden haasteita kokeva läheinen voi aiheuttaa monenlaista henkistä, fyysistä tai taloudellista väkivaltaa, joka järkyttää iäkkään omaisen elämää.
Catarina:
Monet iäkkäät vanhemmat, joiden aikuinen lapsi sairastaa psyykkisesti, ovat eläneet vuosikymmeniä lapsensa pärjäämisen ehdoilla. Oma hyvinvointi jää helposti taka-alalle. Monille oman jaksamisen tai omien oikeuksien tunnistaminen on vierasta.
Väkivallan muodot ja vaikutukset hyvinvointiin
Millaisia väkivallan tai uhkaavan käytöksen muotoja läheiset ovat kokeneet, ja miten ne vaikuttavat hyvinvointiin?
Susanna:
Henkinen kuormitus on jatkuvaa. Monesti tilanteeseen liittyy myös taloudellisia paineita – omainen saattaa tukea sairastavaa läheistään vapaaehtoisesti tai painostettuna. Fyysistä uhkaa esiintyy, ja usein mielenterveyden ongelmista kärsivä läheinen kieltäytyy hoidosta ja avusta.
Catarina:
Kun sairastava ei tunnista omaa tilaansa eikä hyväksy apua, vanhempi toimii vaistonvaraisesti auttajana ja suojelee lastaan – usein omien voimavarojensa kustannuksella.
Tunneside ja avun hakemisen vaikeus
Miten vahva tunneside lapseen tai lapsenlapseen vaikuttaa avun hakemiseen?
Susanna:
Tunneside saa monet vähättelemään tilanteen vakavuutta. Apua ei haeta edes kriittisissä tilanteissa, koska omaa lasta ei haluta asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Catarina:
Kaikki parantava rakkaus -ajattelu luo helposti illuusion, että rakkaus riittäisi ratkaisuksi. Usein todellinen apu tulee kuitenkin ulkopuolelta.
Syyllisyys, häpeä ja pelko estävät avun saamisen
Kokevatko läheiset ristiriitaisia tunteita, kuten syyllisyyttä, häpeää tai pelkoa?
Susanna:
Lähes poikkeuksetta nämä tunteet estävät avun hakemisen. Myös väkivallantekijän uhkailu voi lisätä pelkoa – esimerkiksi uhka itsensä vahingoittamisesta voi lamauttaa omaisen.
Catarina:
Ajatusvääristymät voivat toimia selviytymiskeinona – ne helpottavat hetkellisesti, mutta samalla ylläpitävät syyllisyyden ja häpeän kierrettä.
Kun väkivallan tekijä on oma lapsi
Millaisia esteitä läheiset kohtaavat hakiessaan apua?
Susanna:
Suurin haaste liittyy aikuisen lapsen itsemääräämisoikeuteen. Vanhempi voi hakea apua, mutta jos aikuinen lapsi kieltäytyy hoidosta ja yhteistyöstä, apua on vaikea järjestää.
Catarina:
Moni ei tiedä, mistä saisi tukea rajojen asettamiseen tai mistä löytyy paikka, jossa tällaisia taitoja voi harjoitella.
Ikääntyminen ja selviytymiskyky
Miten ikääntyminen vaikuttaa omaisen kykyyn hakea apua?
Susanna:
Voimat ja toimintakyky heikkenevät, ja sairaudet voivat äkillisesti romahduttaa jaksamisen. Myös digitaaliset esteet vaikeuttavat avun hakemista. Pitkään jatkunut kuormitus heikentää iäkkään omaa mielenterveyttä.
Catarina:
Ikääntyminen voi lisätä riippuvuutta kaltoinkohtelevasta läheisestä – etenkin, jos muita tukiverkostoja ei ole.
Vertaistuen merkitys
Miten vertaistuki ja keskusteluapu auttavat väkivaltaa kokeneita omaisia?
Susanna:
Vertaisuus luo toivoa ja antaa ymmärrystä väkivallasta selviytymiseen.
Catarina:
Saman kokeneet ymmärtävät toisiaan. Vertaistuen avulla voi oppia rakastamaan sairastavaa läheistä, mutta myös asettamaan rajoja ja pitämään huolta omasta jaksamisesta.
Iäkkäiden omaisten yleisimmät huolenaiheet
1. Miten läheisen hoito järjestyy, jos minulle tapahtuu jotain?
Tulevaisuutta kannattaa suunnitella ajoissa – esimerkiksi edunvalvonnan, sosiaalisten verkostojen ja mahdollisten asumisratkaisujen kautta.
2. Kuka tuntee läheiseni parhaiten?
Moni omainen ajattelee olevansa ainoa, joka ymmärtää sairastavaa, ja tämä voi estää muiden auttajien pääsyn mukaan.
3. Mitä tapahtuu, kun oma jaksaminen hiipuu?
Tilanteen pitkittyessä avun hakeminen vaikeutuu. Omaisen tuen tarpeet tulisi kartoittaa ajoissa, ennen kuin tilanne kriisiytyy.
4. Kenen kanssa voin puhua surusta ja huolesta?
Vertaistukiryhmät tarjoavat turvallisen ympäristön jakaa huolia ja löytää ymmärrystä. Kohdennetut ryhmät auttavat kohtaamaan muita samankaltaisessa tilanteessa olevia.
Tukea ja lisätietoa
Suvanto ry
Suvantolinja – maksuton ja esteetön tukipuhelin
Lisätietoja: www.suvantory.fi
Tammikuussa Helsingin Kampin palvelukeskuksessa käynnistyy Suvanto-vertaistiimi – ryhmä ikääntyneille, jotka ovat kokeneet väkivaltaa lapsen tai lapsenlapsen taholta. Ilmoittautumiset puhelimitse.
FinFami Uusimaa ry
Tarjoaa ryhmätoimintaa senioreille sekä keskusteluapua ajanvarauksella.
Lisätietoja: www.finfamiuusimaa.fi
Julkaistu 30.10.2025