COVID-19 ja perheiden mielenterveys

Perheen normaaleiden tukiverkostojen ja sosiaalisten aktiviteettien ollessa ainakin osaksi poissa käytössä, elämänpiirit kapeutuvat. Perheet kohtaavat koronatilanteen aktivoimina monenlaisia ongelmia, kuten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, päihde- ja mielenterveyspulmien aiheuttamien ongelmien kumuloitumista ja eroon sekä huoltajuuskysymyksiin liittyviä pulmia. Mielenterveysongelmien odotetaan lisääntyvän COVID-19 vuoksi ja toimenpiteet ongelmien ehkäisyyn saattavat olla jo myöhässä. Perheiden pääsy psykososiaalisen tuen piiriin on turvattava lähitulevaisuudessa

Hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi yksilölliset stressinsäätely- ja paineensietokeinot. Myös suojaavat tekijät, kuten läheisiltä saatu tuki, sosiaaliset suhteet ja työpaikka, ovat olennainen osa pärjäämistä. Hyvinvointiin liittyvää tutkimusta tarvitaan koronaepidemian ajalta, jotta tukea voidaan tarjoamaan sitä tarvitseville. Vanhempien lisääntyneen stressin, ahdistuksen ja masennuksen mahdolliset pitkäaikaiset seuraukset lapsille eivät vielä ole näkyvissä. Aikaisemmat tutkimukset kertovat meille, että näille ongelmille altistuneet lapset kokevat mielenterveysongelmia todennäköisemmin itse. Lapsilla on myös lisääntynyt riski saada oppimis- ja käyttäytymisongelmia. Tutkimusten mukaan edellä mainitut haasteet saattavat heijastua myös tulevaisuudessa henkilön sosioekonomiseen asemaan.

Meidän on kehitettävä lähestymistapa, joka auttaa vanhempia nyt ja suojaa lasten tulevaisuutta!

Voit kokeilla pieniä askelia juuri nyt parantaaksesi omaa hyvinvointiasi:

Vahvista ajatusta siitä, että tunteillasi on järkeä. Vuosi 2020 on ollut vaikea vuosi, johon liittyy stressiä, surua ja ahdistusta. Et ole yksin näiden tunteiden kanssa ja ihmettelet, mitä seuraavaksi tulee. Monet muut vanhemmat tuntevat samalla tavoin ahdistusta ja yrittävät ratkaista ongelman, miten huolehtia itsestään ja perheestään.

Keskustele tunteistasi. Tunteiden jakaminen tukevien kumppaneiden, ystävien, perheenjäsenten ja ammattilaisten kanssa voi olla hyödyllistä. Aivoriihi ja ongelmanratkaisu muiden kanssa voivat lievittää stressiä ja parantaa mielialaasi. Pelkkä jakaminen ja hyväksyminen voi auttaa normalisoimaan tosiasian, että työskentelet kovasti ja sinulla on edelleen vaikeuksia tuntea olosi hyväksi.

Harjoittele myötätuntoa. Liian usein olemme ystävällisiä toisia kohtaan ja julmia tai hylkääviä omaa ahdistustamme kohtaan. On tärkeää asettaa etusijalle oma hyvinvointisi ja itsehoitosi. Jos koet stressiä, ahdistusta tai masennusta, keskustele itsesi kanssa ja kohtele itseäsi samalla tavalla kuin ystäväsi. Monet meistä eivät ole tottuneet hoitamaan itseään myötätuntoisesti, mutta käytettävissä on resursseja, jotka auttavat sinua myötätunnon kehittämisessä.

Hakeudu ammattilaisten apuun. Muistathan hakea ajoissa ammattiapua, jos tilanteesi pahenee ja tunnet ettet yksin pysty ratkaisemaan haasteita.

Perheille tarvitaan myös pitkäjänteistä ja riittävän vankkaa tukea kriisivaiheen jälkeen, jotta syntyneitä vaurioita voidaan korjata. Tässä on myös muistettava hyödyntää järjestöjen palveluja. Yhteiskunnan tasolla tarvitaan kiireellisiä toimia keskeisten ongelmien ja riskitekijöiden suhteen. Välittömät toimet ovat tarpeen perheen, yhteisön ja politiikan tasolla. Nyt olisi hyvä aika kehittää kansallinen perheiden mielenterveysstrategia. Varhaisten toimenpiteiden odotetaan tuottavan suurta terveydellistä ja taloudellista hyötyä estämällä vanhempien mielisairauksien pitkäaikaiset seuraukset.

Investoimalla perheen mielenterveyteen ja vanhempien tukeen nyt ja useilla rintamilla, ennen kuin ongelmat ovat juurtuneet, saadaan suuria yksilön ja perheen hyvinvointiin liittyviä ”voittoja”. Näistä ”voitoista” hyötyy myös yhteiskunta takuuvarmasti! Päättäjien on asetettava tämä etusijalle osana COVID-19-pandemian vastausta.