Me VETO-projektissa uskomme digitalisaatioon, teknologiaan ja näiden kahden mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Digitalisaatio ja teknologia eivät ole uhkia. Ne ovat paremman huomisen mahdollistajia.
Kun kuvittelemme, miltä maailma näyttää vuonna 2049, on se väkisinkin toisenlainen kuin vuonna 2018. Onhan vuoden 2018 maailmakin hyvin toisenlainen kuin kuin se maailma, jossa elimme vuonna 1987. Vuonna 2049 maailma on digitaalisempi ja teknologiapainotteisempi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että digitaalisuus ja teknologia olisivat vähentäneet ihmisarvoamme tai riistäneet meiltä mahdollisuuden mielekkäisiin kohtaamisiin.

Meidän tulevaisuudenvisiossamme tekoäly ei ole syrjäyttänyt ihmistä. Tekoälyllä ei myöskään ole pahoja aikeita meitä kohtaan. Virtuaalitodellisuus ei ole vieraannuttanut meitä todellisuudesta. Erilaiset algoritmit eivät ole rusentaneet meitä yhteiskunnan silmissä pelkäksi kaupallisesti hyödynnettäväksi dataksi. Meidän visiossamme digitalisaatio ei ole myöskään johtanut karuun ja yksinäiseen itsepalveluyhteiskuntaan, jossa asiointi on kylmää ja vuorovaikutuksetonta. Päinvastoin: digitalisaatiolla ja teknologian kehittymisellä on mahdollisuus lisätä kontakteja ja parantaa kontaktissa tapahtuvan kohtaamisen laatua.

Tässä kohtaa moni varmasti pudistaa päätään epäuskoisesti. Onhan kuitenkin meidän VETO-visionäärien syytä, että mm. ajat yhdistyksen tuki- ja neuvontapalveluihin varataan nykyään itse netistä, ja ryhmiin pitää ilmoittautua sen perhanan Lyyti-lomakkeen kautta! Vertaistukeakin on pilotoitu kasvottomasti Huoleti-mobiilisovelluksen välityksellä. Mitä se on, jos ei itsepalvelua ja kontaktittomuutta!

Asioilla on monta eri näkökulmaa. Meidän näkövinkkelistämme edelliset esimerkit lisäävät vapautta tehdä itselleen sopivia asioita ajasta ja paikasta riippumatta. Ei jonotusta, ei odottelua. Ja ajanvaraus- tai ilmoittautumisvahvistuksenkin saa näppärästi omaan sähköpostiin asiaankuuluvine kalenteri- ja peruutuslinkkeineen. Samaan aikaan yhdistyksen työntekijät voivat vapauttaa omasta kalenteristaan enemmän aikaa varsinaiseen asiakastyöhön, kohtaamiseen. Ja kuten aina ennenkin, samat toimet voidaan edelleen toteuttaa puhelimitse, ja vertaistukea saa edelleen mm. yhdistyksen avoimista tai suljetuista ryhmistä.

Digitalisaation tarkoituksena ei ole siis ottaa keneltäkään mitään pois. Me FinFami-yhdistysperheessä arvostamme edelleen kohtaamista. Kohtaaminen on meille elinehto. Ja digitalisaatiolla on mahdollisuus kehittää kohtaamisen laatua ja sen saavutettavuutta. Digitalisaatio poistaa turhia välikäsiä ja automatisoi asiointiprosesseja, joissa vastapuolta ei välttämättä tarvita – vapauttaen vastapuolen sinne, missä häntä kipeämmin tarvitaan. Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen omaistyössä ovat keinoja myös lisätä asiointivaihtoehtoja ja asiakkaan vaikuttamismahdollisuuksia.

Mutta miksi digitaalisia palveluita pusketaan tänä päivänä eteenpäin niin kovaa vauhtia? Onhan FinFami Uusimaa ry:kin toiminut jo 30-vuotta perinteisin menetelmin – ja varsin hyvällä menestyksellä!

Valitettava tosiasia on, että monet yhdistykset ovat pudonneet digikelkasta jo vuosia sitten. Tämä näkyy mm. siinä, että yhdistyksillä on hankaluuksia tavoittaa uusia asiakkaita, uusia kohderyhmiä. Ajat muuttuvat, ja erityisesti nuorempi väestö katsoo maailmaa toisenlaisin silmin, toisenlaisin odotuksin. Itseohjautuva tiedonhaku, läpinäkyvyyden korostaminen ja mahdollisuus anonyymiin asiointiin ovat monille ainoa tapa asioida tai hakea apua. Myös etäasiointipalveluiden äärellä kasvanut väestö valikoi ensisijaiset palvelunsa sen mukaan, minkälaisia vaihtoehtoisia asiointimahdollisuuksia on tarjolla.

FinFami Uusimaa ry:n vuosien 2018 – 2020 toimintastrategian ytimessä ovat perheet. Nykypäivän lapsiperheet arvostavat etäasiointimahdollisuuksia, joiden avulla apua ja tukea voi saada kotoa poistumatta. Uudenlaiset digitaaliset palvelut tuovat avun ja tuen sinne, missä perheenjäsenet kulloinkin ovat. Digihöystettyjä oppaita voidaan selata bussissa, tuki- ja neuvontakäynti voidaan toteuttaa oman keittiönpöydän ääressä, ryhmäilmoittautuminen voidaan hoitaa yönhiljaisina tunteina ja vertaistukikeskusteluja voidaan käydä viikonloppuisin tai pyhäpäivinä.

Digitalisaatio ei siis ole paha asia. Emmekä me digitalisaation kannattajat ole pahoja ihmisiä. Meillä on visio paremmasta huomisesta, joka takeltelevien ensiaskelien jälkeen on hyvinkin saavutettavissa. Digitalisaatio on ennen kaikkea toiminnanmuutosta – ja luonnollisesti toiminnanmuutos vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Jälkijunassa otetut askeleet laittavat meidät välillä epäsopusuhtaiseen ja epäsuotuisaan asemaan muiden toimijoiden kanssa, mutta toisaalta tämä on mahdollistanut meille sen, että meillä on paljon suunnannäyttäjiä, eikä kaikkia virheitä tarvitse toistaa itse.

Uskommekin vahvasti, että meillä on VETO-projektin aikana (2017 – 2019) potentiaalia lisätä FinFami-yhdistysten palveluvalikoimaan paljon toimivia ja mielekkäitä digipalveluita, joille löytyy aina myös tosielämän vastine niitä kaipaaville. Uskomme myös, että meillä on digipalveluiden avulla potentiaalia lisätä kaikenlaisten palveluiden saavutettavuutta ja niiden laatua. Kun kaikki nämä edellä mainitut lasketaan yhteen, on meillä potentiaalia saavuttaa uusia asiakkaita, levittää tietoisuutta, ja tuoda omaistyötä lähemmäksi kaikkia kansalaisia – olipa heidän omais- tai läheissuhteensa mikä tahansa, nyt tai tulevaisuudessa.

Digitalisoiduin kevätterveisin,

Osku & Tuukka, VETO-projekti

P.S. Jos et uskonut väitettämme siitä, että digitalisaatiolla on mahdollisuus lisätä kohtaamisia, eikä tekoäly ole päihittämässä meitä, katso aivotutkija Katri Saarikiven tyhjentävä puheenvuoro ”Ihminen osana teknologiamurrosta” huhtikuussa 2018 pidetystä Valtiovarainministeriön Keväthumaus 2018 -tapahtumasta: https://youtu.be/wsYgvutiwq8.

Lisätiedot ja yhteydenotot

Aiheesta muualla

Pin It on Pinterest