“Merkityksellisyys, ihmisten välinen yhteys ja hyväntahtoisuus ovat mielenterveyden sekä hyvinvoinnin kulmakiviä”, sanoo Finfami Uusimaan uusi työntekijä ja tietokirjailija Samuel Salovuori.
Jokainen haluaa kokea, että minulla on toisten silmissä jokin merkitys. Jokainen haluaa kuulua johonkin ja olla osa jotakin. Näiden tarpeiden toteutuminen ei ole mikään itsestäänselvyys.
“Jos ei voi kokea olevansa arvostettu ja kuuluvansa, niin ihminen yrittää vaikka väkisin löytää jotakin tapaa täyttää näitä tarpeita. Yhteiskunnan kilpailullisuus ja yksilökeskeisyys helposti ruokkivat itseään. Ehkä yritämme todistaa arvoa ja merkitystä itselle ja toisille kuka mitenkin”, hän sanoo.
Elämä lyö kolhuja ja haavoja jokaiseen ihmiseen. Kenenkään elämä tuskin lopulta menee juuri kuten sen on itse suunnitellut tai kuvitellut. Terveys, työelämä ja ihmissuhteet ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, joissa on pakko suostua elämään epävarmuuden kanssa.
“On tärkeää vaikuttaa asioihin ja kulkea kohti niitä itselle rakkaimpia asioita. Samaan aikaan elämä on aina meitä suurempaa, eikä kukaan voi sitä hallita. Haavoittuvuus on jotain, mitä ei usein pidetä arvokkaana tai se kielletään. Kuitenkin siitä löytyy usein myös jotain hyvää, mikä voi auttaa tekemään sovinnon sen kanssa. Elämää ei voi hallita, mutta silti erilaisissa myrkyissä voi selvitä”, Salovuori toteaa.
Ajatus siitä, että elämää voisi hallita on psykologisesti ymmärrettävä ja turvallisuutta tuova. Jossain kohtaa se voi johtaa kriisiin. Post-traumaattiselle kasvulle on ominaista se, että voimakkaat elämäntapahtumat johtavat suurempaan elämän arvostamiseen ja arvojen muutokseen, jos ihmisellä on mahdollisuus työstää rauhassa omia kokemuksiaan.
“Tarvitsemme paikkoja, joissa asioista voi turvallisesti puhua”, hän sanoo.
Haavoittuvuus on arvokas voimavara
Jos haavoittuvuus nähdään heikkoutena tai huonona ominaisuutena, niin silloin on luonnollista pyrkiä siitä eroon. Ihminen saattaa jopa katkaista oman mielensä sisällä yhteyden tähän puoleen itsessä. Syntyy kovuutta ja ilmeettömyyttä, mutta samalla katoaa paljon elämästä rikkautta, herkkyyttä, luovuutta ja yhteyttä.
“Haavoittuvuus ja epätäydellisyys ovat jotain, mihin on helppo liittyä ja samaistua. Sellaisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Siinä tuntee, että voi olla oma itsensä, eikä tarvitse esittää tai kätkeä omasta itsestään eri puolia. Ihmiset etsivät lopulta toisista juuri yhteyttä todelliseen ihmiseen, ei täydellisyyttä tai kovaa teflonpintaa, josta ei pääse läpi”, Salovuori pohtii.
“Kovuuden, menestyksen ja vallan ihannointi voi olla merkki siitä, että jotkin oman itsen puolet koetaan arvottomaksi. Häpeä on voimakas muutosvoima, joka muokkaa arvomaailmaa ja tapaa suhtautua sekä itseen että toisiin. Arvokysymyksissä on aina vahvasti läsnä se, että minkälaisena uskon muiden mahdollisesti hyväksyvän ja välittävän minusta.”
Kaikkea hyvää ei aina tarvitse elämässä ansaita, saada uhrautumalla tai suorittamalla. Lämpimissä ihmissuhteissa voi kokea, että asioita voi vastaanottaa lahjaksi. Tämä vahvistaa myös ihmisen itsearvostusta. Suhteessa toisiin tämä itsearvostus voi kasvaa todellisella tavalla, joka ei ole mahdollista yksilöllisillä suorituksilla tai saavutuksilla.
“Monilla huippusuorittajillakin voi olla vaikeuksia itsetunnon kanssa. Yhteiskunnan yksilökeskeisyyden rinnalle pitäisi vahvemmin tuoda ymmärrystä suhteista ja niiden merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ja kasvulle”, hän huomauttaa.
Vapaaehtoisuudesta ja vertaisuudesta voimaa
Ihmisten väliselle hyväntahtoisuudelle ja yhteydelle järjestöt tarjoavat oivan alustan.
“Vapaaehtoisuus, kohtaamiset erilaisissa ryhmissä ja vertaistuki mahdollistavat upeita asioita. Merkityksellisyys ei välttämättä aina ole tuolla jossain kaukana tavoitteissa ja maaliviivan saavuttamisessa, vaan se voi olla tässä ja nyt. On sykähdyttävää kokea, että aikaisemmin minulle tuntemattoman ihmisen kanssa voi löytää yhteyttä, vaikka taustat ja elämäntarinat olisivat erilaiset.”
“Psykoterapeutti Carl Rogers totesi joskus, että jos oikeasti ymmärrän toista ihmistä ja hänen kokemustaan, niin se muuttaa aina minua itseäni. Minulle avautuu jotain uutta ja erilaista, joka jättää jälkensä minuun. Toisilta ihmisiltä voi aina oppia jotain, jos kohtaaminen on aito ja sävyltään lämmin”, Salovuori sanoo.
Järjestöt auttavat rakentamaan merkityksellistä elämää
Selviytymistä vaikeissa elämäntilanteissa eivät määrittele vaikeudet itsessään, vaan kyky rakentaa merkityksellistä elämää niiden keskellä.
“Järjestöt pystyvät tukemaan juuri tässä. Kun itse on vaikeassa tilanteessa, niin on tärkeää saada olla kannateltavana ja vastaanottaa apua. Myöhemmin voi tuntua siltä, että omia kokemuksiaan haluaisi hyödyntää ja jakaa sitä hyvää eteenpäin, mitä itse on saanut vastaanottaa.”
“Jos omista vastoinkäymisistä voi löytää myös hyviä puolia myöhemmin, niin ne voi olla helpompi hyväksyä. Merkityksellinen elämän palasia voi löytää yllättävistä paikoista. Monesti ihmisen persoona, kyky kohdata toisia ja kuulla erilaisia kokemuksia ja tunteita kasvaa selvittyjen kriisien myötä. Se mikä on ollut itseä haavoittavaa, voi tuoda joskus myös hyvää itselle ja toisille tässä elämässä.”
Jos merkityksellinen elämä rakentuu yksilökeskeisesti siitä, että minä saan maksimaalisen paljon kaikkea, niin ihminen elää mielensä sisäisessä vankilassa. Elämän vastoinkäymiset ja haavoittuvuus uhkaavat romuttaa merkityksellisyyden.
“Yhteydestä, auttamisesta ja kohtaamisesta voi löytää psykologisesti vahvemman ja inhimillisesti täydemmän tavan elää merkityksellistä elämää. Vuorotellen saan olla vastaanottamassa ja antamassa toisille.”
“Tähän työhön ei ole vaikea motivoitua. Parasta ovat ihmiset. Vaikka minun tehtäväni on kohdata ja olla toisia varten, niin koen, että saan itsekin ihmisiltä paljon. Asiakkaiden tarinat ovat usein koskettavia”, Salovuori sanoo.
Samuel Salovuoreen voit olla yhteyksissä mm. vapaaehtoistyöhön, erilaisiin ryhmiin, kursseihin ja luentoihin liittyvissä kysymyksissä. Hänen asiantuntemusalueitaan ovat mm. merkityksellisyys, masennus, toipuminen, häpeä ja syyllisyys. Laajemmin Samuelin ajatuksia voit lukea myös teoksesta ”Merkityksellisyyden voima – kirja masennuksesta toipuvalle” (Kirjapaja 2022).