Oma lapsi saa diagnoosin mielenterveysongelmien vuoksi. Samalla vanhemman elämä menee osittain uusiksi. Tässä Hyvän elämän avaimia -artikkelisarjan osassa FinFami Uusimaan vapaaehtoistyöntekijä Mirva jakaa vinkkejään arjessa jaksamiseen tilanteessa, jossa läheinen sairastaa psyykkisesti.

Ennen kuin Mirvasta tuli mielenterveysomainen, oli hänen arkensa oman arvionsa mukaan normaalia ja kiireistä. Mirva kävi töissä ja oli samalla tyttären ja pojan yksinhuoltaja. Samaan aikaan Mirva hieman odotteli jo tyttärensä murrosiän oireiluja ja kävikin niin, että osa tyttären sairauden alkuoireista sekoittuikin murrosiän oireiluksi.

Tytär sairastui psyykkisesti yhdeksännen luokan ja lukion ensimmäisen luokan välisenä kesänä vuonna 2013. Tytöllä oli hyvät arvosanat lukioon mennessään, mutta lukukauden alussa opiskelu alkoi takkuilemaan ja poissaoloja kertyi. Lopulta eräänä lukiopäivänä tyttö alkoi puhelimessa avaamaan pahaa oloaan äidilleen ja pääsi vielä samana päivänä lukion terveydenhuoltoon hoitajan vastaanotolle, josta koko hoitoprosessi lähti etenemään.

 

Tunteita herättävä kokemus

Pettymys, ahdistus, huoli, avuttomuus ja lievä epätoivo. Siinä ovat tuntemukset, joita läheisen psyykkinen sairaus herätti Mirvassa.

”Varmaan juuri sitä pettymystä. Kun alkoi perehtymään asiaan enemmän ja hoksasi, että tämä voi olla pitkäänkin meidän mukanamme tämä asia. Olisi ollut helpompi, jos tietäisi, että flunssa menee kahdessa viikossa ohi tai joku muu sairaus vähän pitemmässä ajassa. Mutta kun ei tiedä sitä, että milloin se (psyykkinen sairastuminen) päättyy”, kertoo Mirva.

Tyttären psyykkinen oireilu oli aluksi järkytys, mutta diagnoosin saanti oli kuitenkin helpotus, sillä siten Mirva sai tarkempia vastauksia tyttären oireiluun.

 

Tietoa ja vertaistukea

Tiedonsaannin kannalta oli oleellista, että Mirva pääsi mukaan tyttärensä hoitotapaamisiin. Omasta mielestään Mirva sai hämmentävän vähän ohjeistusta, eikä kuullut hoitotahon kautta FinFamista. Myöhemmin netistä selattuaan Mirva törmäsi FinFamin toimintaan ja otti yhteyttä yhdistykseen. Mirvan mielestä vertaistukitoiminta ei aluksi tuntunut hänelle itselleen sopivalta, mutta myöhemmin mieli muuttui. Vertaistukitoiminta on tuonut Mirvalle uusia ystäviä. Lopulta Mirva suoritti FinFamin ja Pollin kanssa yhteistyössä järjestetyn kokemusasiantuntijakoulutuksen.

”Suoraan sanottuna en olisi silloin uskonut, että minä vielä joskus tykkään sanasta vertaistuki, koska olin ajatellut sitä jotenkin sellaisena ei minulle sopivana juttuna. Olin todella hämmentynyt, kun huomasin kuinka iso rooli sillä jatkossa tuli olemaan minulle”, sanoo Mirva.

 

Lupa olla heikko

Mirvalle merkityksellistä oli kuulla mielenterveysomaisen omien oikeuksien listasta FinFami Uusimaan omaisten ryhmässä. On oikeus sanoa, että ei jaksa ja, että tarvitsee apua.

”Tajusin, että saan olla heikko. Minun ei tarvitse selvitä yksin. Se oli minulle varmaankin yksi käännekohdista”, toteaa Mirva.

Luonto, päivittäiset kävelylenkit ja mindfulness-kurssi ovat olleet Mirvan keinoina itsensä huolehtimisessa. Työterveyspsykologin palvelut ovat myös olleet apuna huolien purkamisessa.

”Pystyn auttamaan toista, jos ensin itse voin hyvin”, pohtii Mirva.

 

Läheisen sairastuminen opettaa

Mirva on oppinut läheisen sairastumisen myötä sen, että vaikeistakin asioista voi puhua ja ettei asioiden tarvitse olla kuin elefantti olohuoneessa. Lisäksi Mirvalle on ollut tärkeää oivaltaa se, että pystyy löytämään puheessaan eron oman kokemuksen ja toisesta juoruamisen välille.

”Sen erottaminen, että mikä on minun oma kokemukseni vai onko tämä juoruamista läheisestä. Sen oivaltaminen on ollut tärkeää.”

Mirvan mielestä psyykkisesti oireilevat nuoret, joilla ei ole työpaikkaa tai ammattia, leimataan julkisuudessa usein sellaisiksi syrjäytyneiksi nuoriksi, jotka tulevat huonoista kotioloista ja joilla on taustalla kaikki pielessä. Mirvan tyttären kohdalla syrjäytyminen ei ole oma valinta tai tahtotila. Tulevaisuudessa hän haluaisi muuttaa tällaisia yleistyksiä.

”Minua harmittaa, että laitetaan yhteen muottiin. Ehkä se on se oivallus, mitä on tässä oppinut, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää.”

 

Neuvoja muille mielenterveysomaisille

Mirva muistuttaa, että läheisen sairastumisen ja siitä kumpuavien uusien tilanteiden keskellä olisi hyvä tajuta se, että sairastuneen omaisellakin on omat oikeudet. Mirva rohkaisee omaisia hakemaan apua varhaisessa vaiheessa. Kannattaa myös keskustella muille saman tilanteen kokeneille. Mirva muistuttaa myös oikeuksien vaatimisesta.

 

Teksti ja kuva

Eero Kaasinen
Eero Kaasinen

Toimistoapulainen

p. 045 7881 8843
[email protected]

Pin It on Pinterest