Omais- ja perhejärjestöjen rahoitus on turvattava tulevalla hallituskaudella

Kansalaisjärjestöt ovat tukeneet vuosikymmenien ajan niitä ihmisiä, joiden auttamiseen julkisen palvelujärjestelmän resurssit eivät riitä. Monella järjestöllä on ainutlaatuista osaamista. Esimerkiksi FinFami -yhdistykset ovat ainoita Suomessa, jotka tukevat mielenterveysomaisia. Kun eriarvoisuus lisääntyy, järjestöjen merkitys kasvaa. Järjestöjen rahoitus tuleekin turvata pitkäjänteisesti tulevaisuudessa. Niiden palvelut tulee tunnistaa ja ottaa osaksi palvelujärjestelmää, jotta yhteiskunnallisia ongelmia voidaan tehokkaammin ennaltaehkäistä.

Kansalaisjärjestöt edistävät hyvinvointia ja terveyttä

Suomessa on pitkään tuettu järjestöjä pääosin yhteiskunnan varoista. Se on suomalainen perinne. Toimintaa on rahoitettu, koska tiedetään, että jos järjestöjä tuetaan, saadaan pienillä panoksilla paljon hyvää: terveyttä ja hyvinvointia niitä tarvitseville. Järjestöjen toiminnan tukeminen on erittäin kustannustehokasta.

Järjestöjen toiminta on avointa kansalaistoimintaa. Siihen hakeutuu suuri joukko suomalaisia. Monet heistä toimivat vapaaehtoistehtävissä ja luottamustoimissa. Järjestöt eivät pystyisi toimimaan ilman vapaaehtoisiaan, mutta samalla heistä on huolehdittava ja toimintaa johdettava ammatillisesti.

Järjestöt tarvitsevat myös palkattua henkilökuntaa – ammattilaisia, jotka mahdollistavat toiminnan kehittymisen, palveluvalikoiman kasvun, uudet toimintamallit, yhteistyöverkostot ja uusien ihmisten tavoittamisen mukaan toiminnan piiriin. Ammattilaiset tekevät myös tärkeää vaikuttamistyötä eli nostavat oman kohderyhmänsä asioita esille yhteiskunnallisessa keskustelussa. Esimerkiksi mielenterveysyhdistyksillä on ollut vuosien ajan merkittävä rooli psyykkisten sairauksien häpeäleiman poistamisessa.

Järjestöillä on tärkeä rooli palveluiden tuottajina, jota ei tule hukata

A-klinikkasäätiön tuoreen päättäjäkyselyn mukaan mielenterveysjärjestöjen toiminta täydentää merkittävästi hyvinvointialueiden palveluja. Hyvinvointialueen johtajat pitävät kyselyiden mukaan järjestöjen toimintaa tärkeänä, mutta saman tutkimuksen mukaan esimerkiksi mielenterveysläheisten ja -omaisten palvelujen arvioitiin toteutuvan heikommin. Kyselyn mukaan pääsyynä on omaisjärjestöjen tekemän työn heikko tunnettuus. On kaikkien etu, että järjestöt, jotka palveluillaan tukevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, integroidaan osaksi hyvinvointialueiden ja kuntien rakenteita. Tämä edellyttää pitkäjänteistä ammatillisesti johdettua työtä.

Järjestöjen suurin vahvuus on niiden palveluihin hakeutumisen avoimuus: mukaan pääsee heti, kun julkisella hoitopuolella edellytetään usein tiettyä diagnoosia. Esimeriksi FinFami Uusimaan omais- ja perhetyöntekijän vastaanotolle ja yhdistyksen muihin palveluihin pääsee usein seuraavana päivänä. Tämä on monelle yllätys, koska monet ovat tottuneet pitkiin odotusaikoihin. Järjestöjen palveluiden saavutettavuus on ainutlaatuista, eikä sitä saa menettää.

Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava myös jatkossa

Kansalaisjärjestöt tukevat heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Järjestöjen toiminta on monimuotoista –sekä ennaltaehkäisevää että korjaavaa. Järjestöt ovat kohderyhmänsä edunvalvojia, asiantuntijoita ja palveluiden kehittäjiä sekä tuottajia. Omaistyössä autetaan vuosittain tuhansia perheitä ja omaisia. Merkittävän moni suomalaisista on jossain vaiheessa turvautunut järjestöjen palveluihin. Järjestöjen apu on usein luonteeltaan sellaista, johon hakeudutaan, kun elämässä on kriisi tai pitkäkestoinen ongelma. Järjestöjä ei ehkä pidä tärkeänä, kunnes elämä koettelee omalla kohdalla. Silloin niitä moni oppii arvostamaan.

Mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet viime vuosikymmenien aikana. Tarkkaa syytä ei tiedetä. Kun yhteiskunnan palveluista leikataan, järjestöt auttavat monia syrjäytymisvaarassa olevia. Jos järjestöiltä leikataan, leikataan kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevilta ihmisiltä. Sillä on kova inhimillinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen hinta. Tätä kirjoittaessa ovat käynnissä hallitusneuvottelut. Toivomme, että tuleva hallitus ymmärtää järjestöjen roolin. Niiden tukeminen on kustannustehokas tapa estää syrjäytymistä ja tukea hyvinvointia.